Saatiin tosiaan mejä-koepaikka ensi viikonlopulle ja kävin ostamassa muutama päivä sitten veripullon treenaamista varten. Kävin samalla etsimässä Alpille uusia mejä-valjaita, mutta totesin työn turhaksi ja päätin, että laitamme seuraavaan kokeeseen juoksuvaljaat. Olisi toki hyvä, että eri harrastuksiin olisi eri valjaat, mutta nyt ei sitten ole. En ole löytänyt Alpille kuin yhdet istuvat valjaat ja ne ovat meillä juoksukäytössä olevat zero dc:n valjaat. Kaikki muut tuntuvat hankaavan kainaloita tai pyörivän muuten päällä kun Alpi on niin sporttisessa kunnossa.
Tänään aamulla lähdimme sitten tekemään treenijälkeä Uskaliin. Vettä satoi vähän, tuuli ja oli aika kylmä. Mikko oli Alpin kanssa pihassa ja Alpi sai juosta vapaana. Ei se edes tainnut huomata kun minä lähdin pellon poikki metsää kohti ja sain tehtyä jäljen. Se oli pituudeltaan noin 200m, ja sisälsi kuitenkin kaksi makuuta kulmissa. Menin melkoisen ryteikönkin läpi ja avomerkkasin jäljen itseäni varten. Muutama syvä ojakin tuli ylitettyä jättiloikilla. Tulin takaisin pihaan ja Alpi riemuitsi jälleennäkemisestä. Kävin ulkohuussissa ja Alpi touhusi siinä mukana. Se juoksi Mikon luo ja seuraava havainto olikin hänestä juoksemassa täysillä pellon yli kohti metsää ja kohti sitä miun juuri vetämää verijälkeä. Siniset ja oranssit nauhat näkyivät miulle asti ja Alpi otti ensin ilmavainuja ja sen jälkeen lähti jäljestämään kuono maassa suoraan sinne jäljelle. Huudeltiin Alpia, mutta turha toivo, hän oli päättänyt tehdä omatoimisen treenin. Mie tuskailin ärsyyntyneenä, että nyt on koko huominen treeni pilalla. Kului vähän aikaa ja Alpi tuli metsästä pois juuri siitä, mihin jälki loppui. Että näin. Kutsuin sitä luokse ja sehän juoksi korvat liehuen minkä jaloistaan pääsi.
En käynyt kuitenkaan purkamassa jälkeä, vaan jätin sen sinne. Käydään joka tapauksessa ajamassa se jälki huomenna. Miulla on nyt myös uusi jälkiliina, koska edellinen katkesi kolmeen osaan jo ennen viime koetta ja jouduttiin silloin turvautumaan lainavälineeseen. Nyt ostin sellaisen grippiliinan, joka tuntuu paljon kestävämmältä ja myös mukavammalta kädessä. Viime kokeessa miulle uutena tietona tuli myös se, että kokeessa saa olla käsineet kädessä. Aiemmin olenkin tuskaillut käsiä raapivia oksia ja liukasta hihnaa.
Voiko tuolle spanielille ja hänen tempauksilleen olla nauramatta? Vauhtia ja töhellystä ainakin riittää. :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti