Lisää kuvia

Sain Riitalta vielä kaksi kuvaa lisää tältä päivältä. 

Kaupunkikävelijä ja keskustahengaaja

Tässä tulee kuvapläjäys Alpin ja miun tämän päivän touhuista. Meillä oli tosiaan pentukurssin viimeinen kerta, joka oli kaupunkikävely keskustassa. Alpille kävelytilanne oli melkoisen stressaava, ehkä eniten toisien koirien takia. Kävimme mm. sillalla, parkkihallissa, liukuovissa, portaissa, erilaisilla alustoilla sekä kävelykadulla. Suurin osa asioista oli Alpille jo tuttuja entuudestaan, joten hän ei arastellut niitä. Sen sijaan ne toiset koirat olisivat kiinnostaneet vähän liiankin kovasti...

Kaupunkikävelyn jälkeen jäimme vielä keskustaan hengaamaan muutamaksi tunniksi Tiinan ja Riitan kanssa. Riitalle kiitos kuvista. Janoinen Alpi sai mm. juoda vettä toripubista saadusta tuopista. Kiitos Tiinalle Alpin juottamisesta. Alpi tutustui varovasti myös hevoseen.

 

Sadetta uhmaten tiemme käy

Tiistaina kävimme Hukanhaudalle avatussa uudessa koiratarvikeliikkeessä, Sohvin valinnassa yhdessä Alpin kanssa. Olin jo aiemmin käynyt siellä yksin ja tilannut koiranruokasaavin. Nyt hieno punainen saavi oli saapunut ja Alpi pääsi miun mukaan hakemaan sitä. Koirat ovat tervetulleita sisälle ja Alpihan oli varsin innoissaan siellä.

Alpi on ollut hirmuisen energinen, liekö sillä jo murrosikä. Koipea nostaa pissiessä niin kuin olisi vanhempikin kuin reilu 5kk vanha ja viimeiset kaksi iltaa on nylkyttänyt petiään. Peti on joutunutkin jäähylle kylppäriin useampaankin otteeseen. Taitaa olla myös Alpilla kevättä rinnassa. :)

Pentukurssi on kaupunkikävelyä lukuunottamatta ohi. Nyt siis mietinkin, että jatkaisimmeko jossain PoKS:n toiminnassa mukana vai mitä tässä nyt tekisi. Selvästi pentukurssi on tehnyt Alpille hyvää ja on tosiaan paljon tottelevaisempi ulkonakin. Lähinnähän siis mie sain kurssilta välineitä ja neuvoja, miten kouluttaa Alpia ja näin koirakokemattomalle se olikin todella hyvä asia. Kyllä Alpillekin teki hyvää olla samassa tilassa niin monen koiran kanssa ja harjoitella monia uusia asioita.

Tänään lähdimme tosiaan sadetta uhmaten Kuhasaloon lenkkeilemään. Kotoa lähtiessä satoi kovasti ja matkalla tuli lähes rakeita. Itse lenkkeily sujui kuitenkin kuivana ja eipä siellä muita näkynyt. Pilkkijätkin olivat onneksi jo kadonneet. Syväväylä onkin auki ja syväsatamassa näkyi iso rahtilaiva. Alpi on kyllä aina innoissaan vapaana juoksemisesta ja tämän ulkoilun käytinkin lähes kokonaan luoksetulon harjoitteluun. Vaikka Alpi hetkittäin olikin poissa miun näköpiiristä niin tuli kutsusta aina korvat hulmuten miun luokse. Oi että, on se vaan niin ihana koira. <3

Eilinen ilta meni tosiaan ylienergisen koiran pomppuja katsellessa, mutta nyt tuossa lattialla nukkuu väsynyt koira. 

Harjoittelua ja ulkoilua

Tänään Alpi pääsi taas juoksentelemaan vapaana Kuhasaloon. Voi sitä koiran riemua kun pääsi spurttailemaan ja haistelemaan metsän hajuja. Saimmepa tehdä varsin hyvän harjoituksenkin toisen koirien ohittamisessa. Varmaan ensimmäisen kerran koskaan Alpi keskittyi hienosti minuun ja tietysti miun kädessä oleviin nameihin eikä huomioinut ohitettavaa koiraa mitenkään. 

Pentukurssillakin huomaa, että oikeasti on tapahtunut jotain kehitystä. On siis ollut todella hyvä asia, että pääsimme sinne. Selkeästi Alpi taitaa olla koko kurssin aktiivisin, höselöin sekä nameista ja muista koirista kiinnostunein koira. Meinasi eilen naurattaa kun se pentukurssin ohjaaja sanoi, että Alpilla vaan kuola valuu suusta kun on niin kovasti ruuan eli koulutusnamien perään. Onpahan ainakin helppo palkattava kun ruuan edestä tekee mitä vaan. Otin tänään myös haisevammat namit mukaan Kuhasaloon ja kun kutsuin Alpia, se tuli hirveää vauhtia aina miun luo. Eipä taida kuivaruoka nameina enää kelvata koulutukseen.

Olen tässä myös keräillyt purkkia tuolta meidän pihalta. Äh, voisivatko ihmiset olla heittelemättä niitä keskelle pihaa.

Ulkoilua

Tässä vihdoin tuoreita kuvia Alpista. Kävimme uhmaamassa oikukasta kevätsäätä ja ulkoilimme Kuhasalossa. Jotkut hullut olivat vielä jäällä!!! Polku oli paikoin sula, paikoin veden vallassa, paikoin upottavan luminen ja paikoin hengenvaarallisen liukas. Mie pompin myös polulla olevien koiranpaskojen yli aina niitä huomatessani. Onneksi Alpi on niin fiksu, että menee aina kauemmas metsään tekemään tarpeensa ja kaupunkialueella mie toki kerään sen jätökset. 

Alpi oli innoissaan metsän hajuista ja pomppi innoissaan pitkin poikin. Päivällä oli tosiaan ihanan aurinkoista ja lämmintä. Nyt illalla tulee taivaan täydeltä vettä ja tuulee kovasti. Miun paskakameralla otettujen kuvien laatu on mitä on, mutta kyllä noista nyt koiran tunnistaa.

 

Alpi 5kk

Nopeasti se aika menee. Vasta Alpi syntyi ja tuli miun luo ja nyt on jo 5kk:n ikäinen.

Ulkona on tällä hetkellä varsin ihana ilma. Vettä tulee ja rapaa riittää. Sisällä lattioilla on hiekkakerros ja Alpin masua ja jalkoja pitää pestä ahkeraan. Onneksi ulko-ovesta pääsee melkein suoraan kylppäriin pesulle. Alpikin alkaa jo ymmärtää, että pitää mennä pesulle.

Maanantaina kävimme leikkimässä Manu-koiran luona, eilen oli pentukurssi ja Alpi leikki pihalla Elmo-beaglen kanssa. Tänään olemmekin olleet vaan kotosalla ja Alpi on ollut hieman levoton. Ehkä onkin syytä rauhoittua vähän ja olla vaan kotosalla. Tai sitten tänään on ollut liian vähän ohjelmaa aktiiviselle koiralla ja aktiiviselle omistajalle. Huomenna onkin lyhyt työpäivä ja pitäisiköhän säätä uhmaten lähteä lenkkeilemään Kuhasaloon. Siellä voi ollakin melkoisen pehmeä maa ja rapaa vaikka muille jakaa, mutta pesulla siitäkin selviää. :)

Lentävät lehdet

Meillä oli äsken Alpin kanssa mielenkiintoinen ulkoilu. Alpi säntäili tuulessa lentävien lehtien perään ihan vauhkoja. Jos sattui saamaan jonkun kiinni, niin tassu vaan tiukasti aarteen päälle, ettei pääse karkuun. Alpi ei edelleenkään osaa tehdä kakkaa muualle kuin lumelle ja mielellään lumikasan päälle. Siinä sitä onkin aina kakkapaikan etsimistä, kun lumet sulavat kovalla vauhdilla.

Kohta lähdemme Manu-koiran luo leikkimään. Siitä onkin aikaa kun Alpi ja Manu ovat nähneet viimeksi.

Alpi yökylässä

Alpi oli viime yön ensimmäistä kertaa poissa kotoa. Ihana Ilona-siskoni otti Alpin yökyläilemään. Ilonahan on hoitanut Alpia jo aiemminkin, joten eilen lähtöä odotti innokas koira. Alpilla oli mennyt hienosti hoitoreissu. Oli tutkinut paikkoja ensin innokkaasti, mutta sitten rauhoittunut. Yölläkin oli nukkunut lähes yhdeksän tuntia. Pissejäkään ei ollut tehnyt sisälle tai tuhonnut mitään, vaikka niitä vähän pelkäsin. Takaisin kotiin tuli innokas ja tyytyväinen koira. Miullakin oli hyvä mieli asiasta, että Alpi on niin sopeutuvainen ja rohkea koira. Uskallan siis viedä Alpin uudestaankin yökyläilemään.

Miulla tuossa Alpin yökyläilyssä olikin enemmän kestämistä. Jo illalla katselin kotona koko ajan, et missä Alpi on ja aamulla odotin sen liikkumista ja että se herättäisi miut. Miulla oli siis kova ikävä, mutta tiesin, että Alpi on hyvässä ja tutussa hoidossa. Alpi saattaa päästä ensikin viikonloppuna yökyläilemään. Tällä kertaa vain eri paikkaan, yhden miun kaverin luo, joka harkitsee walesinspringerspanielia omaksi koirakseen.

Tänään illalla Alpi pääsi leikkimään Milla-koiran kanssa ja heillä oli kyllä taas kivaa yhdessä. 

Tavallista arkea

Pahoittelut blogihiljaisuudesta! Tässä on vietetty niin hektisiä ja tapahtumarikkaita päiviä, että ei ole kerennyt päivittää tänne kuulumisia. Miulle tuli ikää vuosi lisää, mutta vielä ei sentään päästy juhlistamaan pyöreitä vuosia. Synttäriä vietin Alpin kanssa kahdestaan.

Alpilla tippuu hampaat tasaiseen tahtiin. Lähes joka päivä löytyy irronnut hammas jostain. Viimeksi tänä aamuna löytyi yläkulmahammas eteisen lattialta. Ulkona on kammottavan rapaista ja Alpi on joutunut monta kertaa mahan ja jalkojen pesulle. Sen jälkeen se saakin welsseille tyypillisen villikohtauksen.  

Pentukurssilla käytiin tiistaina ja keskiviikkona Alpi oli syönyt mattoa ollessaan yksin. En uskalla siis laittaa kunnollisia mattoja lattialle vielä moneen viikkoon. Muuten tänne ei kuulu kovin ihmeellisiä, harjoitellaan pentukurssin juttuja kovasti kotona ja ulkoillaan paljon. Toivottavasti nuo lumet sulaisi äkkiä!

Koiranhajua, koiranäyttely

Kyllä Alpilla taas riitti nuuhkimista eilisiltana kun olin käynyt koirataloudessa. Katsoi minuun ihan niin, että miksi et ottanut häntä mukaan.

Tänään pääsin Alpin Minna-kasvattajan mukaan Liperin ryhmänäyttelyyn. En ollutkaan aiemmin käynyt koiranäyttelyssä, joten tämä oli loistava tutustumiskerta tulevaa ajatellen. Alpin kanssa olisi siis tarkoitus aloittaa "näyttelyura" ensi kesänä pentuluokassa. Vielä on meillä kyllä harjoittelemista siihen tilanteeseen, että selviydyn tuon höselön kanssa näyttelyssä. Ja näyttelyreissulta kotiuduttuani riitti Alpilla taas haisteltavaa miun vaatteissa ja katse oli sen mukainen.


Pentukurssin jutut ovat kirkkaana mielessäni ja harjoittelemme niitä usein. Tänään Alpi taitaa päästä vielä leikkimään Milla-koiran kanssa. Sitten ei tarvitse vain tyytyä nuuhkimaan miun vaatteita vaan pääsee itsekin mukaan. 

Alpi rakastaa autoajeluakin, joten autolla lähteminen on aina todella mieluisa asia. Alpi tuijottelee alkumatkan takaikkunasta ja sitten käy pitkälleen. Matkapahoinvointia ei ainakaan näin kaupunkialueella ole ollut. Saa nähdä miten sujuu matkailu Helsinkiin päin, jonne olisi tarkoitus suunnata autolla toukokuussa kunhan on pentukurssi käyty loppuun.

Pentukurssilainen

Kävin ostamassa Alpille nahkapannan ja nahkahihnan. Sen kummempia totuttelematta tilanteeseen, otin ne heti käyttöön. En halua, että Alpi karkaa ja jää auton alle sen takia, että panta aukeaa jonkun vilkasliikenteisen tien varrella kulkiessa.

Tänään oli siis pentukurssin ensimmäinen harjoituskerta. Se sujui yllättävän hienosti! Kaikki paikallaan tehtävät jutut Alpi keskittyi tosi hienosti minuun ja nameihin ja tehtäviin harjoituksiin, mutta sitten kun lähdettiin liikkeelle Alpia oli kiinnostunut lähinnä muista koirista. Harjoittelua, harjoittelua. Kokonaisuutena varsin positiivinen kerta. Miulla oli vaan aluksi hieman kuulemisongelmia, kun hallissa kaikui koiranhaukunta (Alpi ei siis haukkunut ollenkaan) ja ohjaaja kertoi samaan aikaan ohjeita selkä minuun päin.

Kun harjoituskerta oli ohi, Alpilla oli hirvittävä kakkahätä. Pyöri siinä aikansa, rupesi tarpeilleen ja lopuksi astui omaan jätökseensä. Yritin puhdistaa tassua lumella, mutta ei onnistunut. Haiseva koira autoon, kotona pesulle ja samoin tein myös Alpin alla takakontissa ollut peitto pesuun. Yök, mikä haju!

Alpi ja kolisevat hampaat

Alpi tiputtelee hampaitaan nyt ihan toden teolla. Suusta kuuluu kolinaa ja koko ajan pitäisi olla puremassa jotain lelua tai ihan mitä vaan. Eilen kävimme Elisan, Pasin, Toivo-pojan ja kolmen koiran, Aten, Taavin ja Vilin luona vierailulla. Reilun vuoden vanha Toivo on tottunut koiriin ja ei paljon säikähtänyt Alpin höseltämistä ja Alpin tutkimista. Sielläkin eräs lelu värjääntyi Alpin hampaan reiästä valuvaan vereen. Siinä Taavin kanssa touhutessa taisi lähteä yksi hammas.

Tulimme eilen kotiin vasta joskus klo 23:n jälkeen. Alpi sai syödä naudan rustoa kyläpaikassa ja kyllä kotona janotti. Taisi juoda sitten vähän liikaa vettä ja niinpä yöllä oli tapahtunut pissivahinko miun päiväpeiton päälle. Jee, sain taas kerran survaista sen pesukoneeseen. Kyse on todellakin survomisesta, koska ei meinaa mahtua sinne ja pesulaan en sitä aio viedä.

Eilen tapahtui myös muutakin "mukavaa". Olimme ulkoilemassa ja Alpi hyppäsi eteenpäin ja naps, kaulapanta aukesi. Siinä sitten syöksy Alpin kaulaa kohti, käsillä kiinni, koira jalkojen väliin ja panta kiinni. Oli vähän actionia, koska autoja tuli vähän joka suunnasta. Nyt mie odottelenkin tässä kauppojen aukeamista ja lähden ostamaan Alpille uuden, vähän kestävämmän kaulapannan. Pentupanta on aikansa elänyt ja se onkin jo melkein ääriasennossa pituutensta puolesta. 

Keskiviikkona alkoi myös Pohjois-Karjalan Seurakoirien eli PoKS:n pentukurssi luennolla. Nyt tänään lauantaina pääsemme Alpin kanssa sitten tositoimiin kun on pentukurssin ensimmäinen harjoituskerta. Pitää sitten raportoida luultavasti tapahtuvasta katastrofista, kun kotona tottelevainen koira ei luultavasti suostu tottelemaan hallissa muiden koirien lähellä ollenkaan. Odotan innolla ja pienellä jännityksellä, mitä tänään tulee tapahtumaan.

Kaverukset Alpi ja Milo

Tänään kävimme leikkimässä ja ulkoilemassa Alpin koirakaverin Milon ja Hetan kanssa. Pojilla on noin kuukausi ikäeroa ja kokoero on tasoittunut kasvun myötä. Korkeudessa ei juuri eroa ollut, mutta Alpi painaa suunnilleen 4kg vähemmän.

Alpin ja Milon painileikkien seurauksena molemmilta irtosi hampaita. Välillä tutkin Alpia kun sen valkoisessa karvassa oli verta. Tutkittuamme molempien koirien suita, huomasimme, että molemmilta oli irronnut hampaita. Itseasiassa tänä aamuna löysin lattialtakin yhden Alpin hampaan. Alpilta irtosi ulkona ainakin yksi kulmahammas, Milolta kaksi kulmahammasta. Leikit sujuivat hienosti niin ulkona kuin sisällä ja koirat malttoivat levätäkin aina välillä. Harjoittelimme myös hihnakävelyä yhdessä.

Alpi piti viedä suoraan pesulle veren ja ravan takia. Nyt pedillään nukkuu leikkimisestä väsynyt ja turkkiaan kuivatteleva koiranpentu. Seuraavaksi muutama kuva koirakaveruksista.