Vietän vuoden 2013 viimeistä päivää ehkä jännittävimmissä merkeissä koskaan. Lunta alkoi sataa myös ihanasti ja ilma tuntuu kylmenevän. Kävimme pitkästä aikaa Millan luona leikkimässä, joten nyt miulla on kotona taas väsynyt koira. Kyllä kaveruksilla sujuu leikit tosi hienosti, vaikka Alpia kiinnostikin taas enemmän ja vähemmän nylkyttäminen. Ei se vaan tajua, että Milla on leikattu tyttökoira. Silti Alpi yrittää kovasti liehitellä ja pusutella Millaa, minkä kerkeää. Miun hormonihirmuinen Alpi.
Rakkalla lapsella on monta nimeä, niin kun sain Helsingin reissulla todeta. Alpi on vääntynyt Ilonan suussa jo aikaa sitten Halpiksi ja nyt viimeisin villitys on Hallberg.
Eilen kävimme miun porukoilla ja vielä tänäänkin pikaisesti. Hanna perheineen oli siis siellä ja tänään jopa Miihkali osasi olla rauhallisesti Alpin seurassa eikä hytkynnyt ja villinnyt Alpia koko ajan. Alpi sitten kiitokseksi nuoli Miihkalia kädestä. Söpöä. Olipa kivaa käydä Helsingissä ja nähdä siskoa perheineen myös täällä Joensuussa. Välimatka on pitkä ja lapset kasvavat nopeasti. Olisi kiva, jos asuttaisiin hieman lähempänä.
Olen nukkunut vähän huonosti ja mikäs sen hauskempaa puuhaa onkaan ollut, kun työpaikkojen etsintä myöhään illalla/yöllä. Kohta kääntyy vuosi 2014 ja määräaikaisen työntekijän alkuvuoden panikointi alkaa. Missä olen ensi syksynä töissä? Mistä haen niitä töitä? Vaikka mie onnistun aina panikoimaan töistä ja siitä saanko niitä ja mistä niitä saan, niin jossain vaiheessa palaset loksahtelevat aina paikoilleen. Alkavan vuoden suunnitelmiin kuuluu siis työhakemusten kirjoittamista.
Elina ja Alpi
tiistai 31. joulukuuta 2013
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Väsynyt, mutta onnellinen
Myö ollaan taas kotona, väsyneinä, mutta onnellisina. Alpi on varsin tyytyväinen tästä rauhasta, mikä meijän kotona vallitsee ja niinpä uni tuntuu maistuvan. Alpille taisi olla Miihkalin (3,5v.) läsnäolo vähän liikaa. Helsingin reissu oli kyllä onnistunut ja suorastaan uskomattoman yllätyksellinen. Kerkesin tehdä kaikkea, mitä oli suunnitelmissakin ja oikeastaan enemmänkin.
Ihana loma jatkuu vielä muutaman päivän ajan. Huomenna suunnataan Ilonan ja kummilasten kanssa leffaan. Tiistaina eli uuden vuoden aattona on luvassa lisää yllätyksellistä jännitystä. Kun vuosi 2013 on ollut tapahtumarikas ja pitänyt sisällään suuria muutoksia, odotan vähintäänkin jännityksellä, mitä tulee tapahtumaan vuonna 2014. Luvassa on ainakin työnhakua...
Äsken iltalenkillä kuultiin jo ensimmäisen ilotulitteen räjähdys. Alpi kuunteli tarkkaavaisena, mutta oli ihan rennosti oma itsensä. Luulisin siis, että meillä ei ole huolta tiistaina. Kyllähän Alpi sietää laukauksetkin ihan hyvin, niin ei kai nuo ilotulitteet ole sen kummempia. Parempi kuitenkin silti pysytellä kotona lämpimissä sisätiloissa.
Kurkataan siis Alpin ensimmäiseen päivään uudessa kodissa ja siihen hurjaan kasvun, mitä vuoden aikana on tapahtunut.
Ihana loma jatkuu vielä muutaman päivän ajan. Huomenna suunnataan Ilonan ja kummilasten kanssa leffaan. Tiistaina eli uuden vuoden aattona on luvassa lisää yllätyksellistä jännitystä. Kun vuosi 2013 on ollut tapahtumarikas ja pitänyt sisällään suuria muutoksia, odotan vähintäänkin jännityksellä, mitä tulee tapahtumaan vuonna 2014. Luvassa on ainakin työnhakua...
Äsken iltalenkillä kuultiin jo ensimmäisen ilotulitteen räjähdys. Alpi kuunteli tarkkaavaisena, mutta oli ihan rennosti oma itsensä. Luulisin siis, että meillä ei ole huolta tiistaina. Kyllähän Alpi sietää laukauksetkin ihan hyvin, niin ei kai nuo ilotulitteet ole sen kummempia. Parempi kuitenkin silti pysytellä kotona lämpimissä sisätiloissa.
Kurkataan siis Alpin ensimmäiseen päivään uudessa kodissa ja siihen hurjaan kasvun, mitä vuoden aikana on tapahtunut.
 |
| Alpi 5.1.2013 |
 |
| Alpi 5.1.2013 |
 |
| Alpi 30.11.2013 (http://luojanluoma.kuvat.fi/kuvat/Lemmikit/Alpi/) |
 |
| Alpi 30.11.2013 (http://luojanluoma.kuvat.fi/kuvat/Lemmikit/Alpi/) |
torstai 26. joulukuuta 2013
Tapaninpäivän aamu
Aamu oli ihana. :) Join kahvia kynttilänvalossa ja kuuntelin jouluradiota. Välillä lauloin mukana itsekin. Rauhan rikkoi...hormonihirmuinen Alpi, joka päätti alistaa petinsä nylkyttämällä. Tosiaan, tuosta pedistähän on jo purtu vetoketju rikki kun sitä on nylkytetty niin innoissaan. Vetoketju on korjattu, mutta mitenkähän pitkään tuo uusi kestää tuolla menolla.
Ilmeisesti Alpi myös aavisti jostain, että nyt ollaan lähdössä pitkälle automatkalle eli autolla Helsinkiin. En tosiaan tiedä, mitä aina oikein touhuan, mutta jostain syystä Alpi aavistaa aina, kun ollaan lähdössä autolla jonnekin ja siitä tulee ihan vauhko. Matot vaan rullalle ja seinästä toiseen niin kovaa vauhtia kuin sisätiloissa pääsee. Vauhdikasta menoa Alpi säestää kimeillä kiljahduksilla. Mie yritän pysytellä poissa tieltä siinä vaiheessa, koska mikään ei saa sitä rauhoittumaan. Vein villin koiran sitten autoon jo etukäteen ja pakkasin yksin loput tavarat. Siellä se odotteli autossa tyytyväisenä ja rauhallisena.
Nyt vielä joululounasta porukoilla ja kohta startataan auto.
Ilmeisesti Alpi myös aavisti jostain, että nyt ollaan lähdössä pitkälle automatkalle eli autolla Helsinkiin. En tosiaan tiedä, mitä aina oikein touhuan, mutta jostain syystä Alpi aavistaa aina, kun ollaan lähdössä autolla jonnekin ja siitä tulee ihan vauhko. Matot vaan rullalle ja seinästä toiseen niin kovaa vauhtia kuin sisätiloissa pääsee. Vauhdikasta menoa Alpi säestää kimeillä kiljahduksilla. Mie yritän pysytellä poissa tieltä siinä vaiheessa, koska mikään ei saa sitä rauhoittumaan. Vein villin koiran sitten autoon jo etukäteen ja pakkasin yksin loput tavarat. Siellä se odotteli autossa tyytyväisenä ja rauhallisena.
Nyt vielä joululounasta porukoilla ja kohta startataan auto.
keskiviikko 25. joulukuuta 2013
Jouluaatto
Kun taivaalta tulee vettä eikä ulkoilu siis huvita, päätin tehdä blogiin jouluaaton päivityksen. Alpilla oli jouluaaton aamulla masu sekaisin, joten kovin suuria herkkuja ei päivään sisältynyt. Alpi sai siis syödäkseen aamulla vetistä riisiä ja vähän jauhelihaa, tehobaktilla höystettynä. Illalla edessä oli sama ruoka ja kun me muut sitten söimme jouluruokaa, oli Alpi unilla keittiön nurkassa.
Suuntasimme siis porukoille joulun viettoon ja sinne tuli tietysti Ilonakin. Lounaaksi keitin riisipuuron, sitten kävimme haudoilla Alpi mukanamme. Koirat saavat siis tulla hautausmaalle nykyisin. Alpi käyttäytyi mallikelpoisesti eikä yrittänyt edes merkkailla mitään. Hautausmaareissun jälkeen oli luvassa päiväkahvit ja sitten aloimme vähitellen tehdä ruokaa. Ruuan jälkeen oli pieni iltalenkki ja sitten kävi "pukki" eli lahjat ilmestyivät vaatehuoneesta pienellä avustuksella kuusen alle. Alpi sai myös kaksi lahjaa ja oli niistä enemmän kuin innoissaan. Varsinkin se syötävä lahja sai Alpin innostumaan. Illalla vein Alpin kotiin ja lähdimme Ilonan kanssa käymään aina niin tunnelmallisessa Jouluyön messussa.
Tässä laaduttomia kuvia jouluaatolta. Kiitos hämärän tunnelmavalaistuksen ja kuvissa olevien liikkuvien objektien, kaikki ovat enemmän ja vähemmän tärähtäneitä. :D
Suuntasimme siis porukoille joulun viettoon ja sinne tuli tietysti Ilonakin. Lounaaksi keitin riisipuuron, sitten kävimme haudoilla Alpi mukanamme. Koirat saavat siis tulla hautausmaalle nykyisin. Alpi käyttäytyi mallikelpoisesti eikä yrittänyt edes merkkailla mitään. Hautausmaareissun jälkeen oli luvassa päiväkahvit ja sitten aloimme vähitellen tehdä ruokaa. Ruuan jälkeen oli pieni iltalenkki ja sitten kävi "pukki" eli lahjat ilmestyivät vaatehuoneesta pienellä avustuksella kuusen alle. Alpi sai myös kaksi lahjaa ja oli niistä enemmän kuin innoissaan. Varsinkin se syötävä lahja sai Alpin innostumaan. Illalla vein Alpin kotiin ja lähdimme Ilonan kanssa käymään aina niin tunnelmallisessa Jouluyön messussa.
Tässä laaduttomia kuvia jouluaatolta. Kiitos hämärän tunnelmavalaistuksen ja kuvissa olevien liikkuvien objektien, kaikki ovat enemmän ja vähemmän tärähtäneitä. :D
 |
| Kotona aamulla lähtökuopissa. Joko lähdetään mummin ja ukin luo?! |
 |
| Tonttu-Alpin ensimmäinen joulu kotona. |
 |
| Taas se mami on pukenut miulle tämän kaulurin. |
 |
| Minä tässä päivystän tuota mummin kastikkeentekoa. |
 |
| *huokaus* |
 |
| Löytyi! Kuusen alla oli jotakin myös miulle! |
 |
| Onpa tämän avaaminen jännittävää puuhaa |
 |
| Mikä herkku |
 |
| Sain myös tälläisen lahjan. |
 |
| Alpi yrittää vältellä valokuvaajaa. |
sunnuntai 22. joulukuuta 2013
Joulukuusenhakureissu
Ensimmäisen joululomapäivän kunniaksi olimme jo aikaisin aamusta hereillä. Tänään ei siis nukuttu pitkään, vaikka mie ehkä olisinkin halunnut. Alpi kerkesin mm. napata taas traakkipuun toisen oksan katki kun mie en hänen mielestä noussut tarpeeksi nopeasti ylös ja lähtenyt hänen kanssaan ulos. Kolmesta oksasta on nyt enää siis kaksi jäljellä ja luultavasti traakkipuu lähtee toipumislomalle miun vanhempien luo. Siellä se on ollut aiemminkin Alpin käsittelyn jälkeen.
Tosiaan, lähdimme aamulla hakemaan joulukuusta. Alpi sai juosta maalla pihalla vapaana ja oli siitä tietysti todella innoissaan. Joulukuusi haettiin pellon reunasta ja sinne sai kahlata läpi märän lumen. Näimme myös tuoreita hirvenjälkiä ja Alpihan lähti kulkemaan jälkeä pitkin kuono maassa kiinni. Pellolla Alpiakin hieman upottavassa lumessa juoksentelu ja pomppiminen olivat Alpillekin raskasta puuhaa. Tulimme sisälle, söimme ja yhtäkkiä ikkunasta näkyi hirvi! Jäljet olivat siis tosiaan aika tuoreet. Kuusi saatiin survottua jätesäkkeihin ja se mahtui hienosti miun autoon ja Alpin häkkikin mahtui sinne viereen hyvin. Kovin on koirapoika väsynyt tämän päivän touhuiluista. Vaikka usein korvat ovat vain koristeena, niin olen iloinen siitä, miten hyvin Alpi pysyi tänään vapaana pihassa eikä lähtenyt huitelemaan esim. sinne pellolle niiden hirvenjälkien perään. Hyvä oli myös, että Alpilla oli koko ajan päällä heijastinliivi, niin sen erotti hyvin lumihangesta ja pusikoista, missä se pomppi ja kaiveli lunta.
Illalla tein vielä porukoilla torttuja ja koristelimme kuusen Ilonan kanssa. Joulun tunnelmaa latistaa hieman vesisade ja lumien uhkaava sulaminen. Tänään taidan tehdä vielä piparitaikinan, niin huomenna saa vähän joulun tuoksua. Sitten vielä lopuksi kuvapläjäys todella huonoja kuvia tämän päivän vapaana juoksentelusta.
Tosiaan, lähdimme aamulla hakemaan joulukuusta. Alpi sai juosta maalla pihalla vapaana ja oli siitä tietysti todella innoissaan. Joulukuusi haettiin pellon reunasta ja sinne sai kahlata läpi märän lumen. Näimme myös tuoreita hirvenjälkiä ja Alpihan lähti kulkemaan jälkeä pitkin kuono maassa kiinni. Pellolla Alpiakin hieman upottavassa lumessa juoksentelu ja pomppiminen olivat Alpillekin raskasta puuhaa. Tulimme sisälle, söimme ja yhtäkkiä ikkunasta näkyi hirvi! Jäljet olivat siis tosiaan aika tuoreet. Kuusi saatiin survottua jätesäkkeihin ja se mahtui hienosti miun autoon ja Alpin häkkikin mahtui sinne viereen hyvin. Kovin on koirapoika väsynyt tämän päivän touhuiluista. Vaikka usein korvat ovat vain koristeena, niin olen iloinen siitä, miten hyvin Alpi pysyi tänään vapaana pihassa eikä lähtenyt huitelemaan esim. sinne pellolle niiden hirvenjälkien perään. Hyvä oli myös, että Alpilla oli koko ajan päällä heijastinliivi, niin sen erotti hyvin lumihangesta ja pusikoista, missä se pomppi ja kaiveli lunta.
Illalla tein vielä porukoilla torttuja ja koristelimme kuusen Ilonan kanssa. Joulun tunnelmaa latistaa hieman vesisade ja lumien uhkaava sulaminen. Tänään taidan tehdä vielä piparitaikinan, niin huomenna saa vähän joulun tuoksua. Sitten vielä lopuksi kuvapläjäys todella huonoja kuvia tämän päivän vapaana juoksentelusta.
perjantai 20. joulukuuta 2013
Villikohtauksia
Vielä muutama tunti erottaa miut joululomasta. Käyn jotenkin ylikierroksilla kun en oikein meinaa pysyä paikoillani ja mielessä on tuhat asiaa, mitä pitäisi tehdä. Työpaperit odottavat järjestäjäänsä, koska juuri kun aloin niitä järjestää, sain varsin mielenkiintoisen puhelun. Sitten puhuin vielä toisenkin puhelun ja kävin Alpin kanssa iltapissillä. Ulkona on hirrrrrvittävän liukasta!
Tänään aamulla otin tuntumaa jäiseen maahan. Kiitoksena siitä, takapuoleni on niin kipeä, että olen hädin tuskin päässyt kävelemään tänään ja istuminen ja kyykistelykin tuottavat tuskaa. Hiekoittamattoman jään päälle satanut lumi sen teki. Alpi ei vetänyt kaatumishetkellä ollenkaan. Takaa ajanut autokin vain jatkoi matkaansa eikä edes hiljentänyt, vaikka istuin tovin maassa ja keräilin kipeitä jäseniäni ennen kuin pääsin ylös.
Alpi pääsi tänään Mummin ja Ukin hoitoon muutamaksi tunniksi ja se oli mennyt oikein hienosti. Mummi vei Alpin autosta sisälle ja Alpi ei paljon peräänsä katsellut, joten se ei jäänyt itkemään ollenkaan Mamin perään. Ukki käytti Alpia ulkona ja sekin oli mennyt hienosti. Vaikka oli mennyt hienosti ja Alpi oli ollut varsin tyytyväinen oloonsa, repesi riemu kun Mami ja Ilona-täti saapuivat paikalle. Alpi pomppi ja villitsi jaloissa ja olisi halunnut vaan pusutella meitä molempia.
Kotiin tultua edessä oli uudet villikohtaukset ja niin saivat lelut, pedit ja matot kyytiä kun welssi säntäili ympäri asuntoa tuli hännän alla. En voinut muuta tehdä kuin katsella touhua. Melkein yhtä nopeasti kuin villikohtaus alkoi, tapahtui väsähdys ja pian Alpi olikin jo täydessä unessa kyljellään olohuoneen lattialla.
Miulta jäi joulusiivoukset tänään tekemättä, koska oli muuta mielenkiintoisempaa tekemistä. Mistähän johtuu, että imurointi on miun to do -listalla viimeisenä... Vessan pesin jo aamulla ennen töihin menemistä, mutta imurointi vain odottaa tekijäänsä. Noh, suunnitelmia voi aina muuttaa tilanteen mukaan ja huomenna on uusi päivä. Pientä jännitystäkin on ilmassa.
Tänään aamulla otin tuntumaa jäiseen maahan. Kiitoksena siitä, takapuoleni on niin kipeä, että olen hädin tuskin päässyt kävelemään tänään ja istuminen ja kyykistelykin tuottavat tuskaa. Hiekoittamattoman jään päälle satanut lumi sen teki. Alpi ei vetänyt kaatumishetkellä ollenkaan. Takaa ajanut autokin vain jatkoi matkaansa eikä edes hiljentänyt, vaikka istuin tovin maassa ja keräilin kipeitä jäseniäni ennen kuin pääsin ylös.
Alpi pääsi tänään Mummin ja Ukin hoitoon muutamaksi tunniksi ja se oli mennyt oikein hienosti. Mummi vei Alpin autosta sisälle ja Alpi ei paljon peräänsä katsellut, joten se ei jäänyt itkemään ollenkaan Mamin perään. Ukki käytti Alpia ulkona ja sekin oli mennyt hienosti. Vaikka oli mennyt hienosti ja Alpi oli ollut varsin tyytyväinen oloonsa, repesi riemu kun Mami ja Ilona-täti saapuivat paikalle. Alpi pomppi ja villitsi jaloissa ja olisi halunnut vaan pusutella meitä molempia.
Kotiin tultua edessä oli uudet villikohtaukset ja niin saivat lelut, pedit ja matot kyytiä kun welssi säntäili ympäri asuntoa tuli hännän alla. En voinut muuta tehdä kuin katsella touhua. Melkein yhtä nopeasti kuin villikohtaus alkoi, tapahtui väsähdys ja pian Alpi olikin jo täydessä unessa kyljellään olohuoneen lattialla.
Miulta jäi joulusiivoukset tänään tekemättä, koska oli muuta mielenkiintoisempaa tekemistä. Mistähän johtuu, että imurointi on miun to do -listalla viimeisenä... Vessan pesin jo aamulla ennen töihin menemistä, mutta imurointi vain odottaa tekijäänsä. Noh, suunnitelmia voi aina muuttaa tilanteen mukaan ja huomenna on uusi päivä. Pientä jännitystäkin on ilmassa.
torstai 19. joulukuuta 2013
Joulukauluri-Alpi
 |
Mie olen kipeämpi eli flunssaisempi, jos se vaan on enää mahdollista. Saisi se kuume ihan oikeasti tulla. Viime yön yksin keuhkojani pihalle, mutta näin päivällä ei yskitä oikeastaan ollenkaan. Kumma kyllä, Alpi ei häiriintynyt miun yskimisestä ollenkaan, vaan veteli tyytyväisenä unia koko yön ja heräsi taas myöhemmin kuin mie.
Joten, työpäivän jälkeen Alpi kyytiin ja porukoille piirakoiden leivontaan.
keskiviikko 18. joulukuuta 2013
Lomaa odotellessa
En olisi arvannut, että viimeisestä työviikosta (ennen hurjaa puolentoista viikon joululomaa), tulisi näin kiireinen. Maanantaina olin töissä tunnin pidempään, tiistai-ilta meni kirpparia purkaessa ja niitä kamoja sitten lajiteltaessa keräykseen vietäviin ja seuraavaa kirpparia odottaviin. Tänään odottelen taas reippaat 3h työpaikalla erästä kokousta. Olisin siis oikeasti päässyt töistä jo klo 11.35, mutta tänään pääsen ehkä joskus klo 16 aikoihin. Huoh. Huomenna on Karjalanpiirakoiden leivonta Äitin kanssa ja perjantaina sitten varmaan se joulusiivous. Noh, eipä tarvitse kuolla ainakaan tylsyyteen täällä menolla. Joten lomaa odotellessa...
Eilen tosiaan otin Alpin kyytiin töiden jälkeen ja suuntasimme purkamaan kirpparia. Alpi tuijotteli häkistään varsin loukkaantuneena kun kannoimme kamoja Ilonan kanssa. Onneksi Alpi ilostui siitä, että pääsi käymään Mummin ja Ukin luokse. Alpista olikin "suuri apu" kirpparikamoja lajiteltaessa kun märkä kuono tunkeutui joka paikkaan, joka kassiin ja pussiin ja nappasi milloin mitäkin. Mm. pipo ja siilipehmolelu saivat osansa Alpin avusta ja kuolasta. Sitten Alpi katsoi spanielin silmillään, että "minä tahdoin vain auttaa mamia". Onko hellyyttävämpää ilmettä olemassa?!? <3
Viikonloppuna käydään hakemassa Joulukuusi miun vanhempien luo. Tai no en ole vielä varma, lähdetäänkö myö Alpin kanssa mukaan, mutta joka tapauksessa. Kunhan se sitten koristellaan, niin pitää laittaa Alpille tonttuhattu päähän ja ottaa kuvia kuusen vierellä. Toivottavasti se ei päätä merkata kuusta...sitä odotan vähän jännityksellä.
Eilen tosiaan otin Alpin kyytiin töiden jälkeen ja suuntasimme purkamaan kirpparia. Alpi tuijotteli häkistään varsin loukkaantuneena kun kannoimme kamoja Ilonan kanssa. Onneksi Alpi ilostui siitä, että pääsi käymään Mummin ja Ukin luokse. Alpista olikin "suuri apu" kirpparikamoja lajiteltaessa kun märkä kuono tunkeutui joka paikkaan, joka kassiin ja pussiin ja nappasi milloin mitäkin. Mm. pipo ja siilipehmolelu saivat osansa Alpin avusta ja kuolasta. Sitten Alpi katsoi spanielin silmillään, että "minä tahdoin vain auttaa mamia". Onko hellyyttävämpää ilmettä olemassa?!? <3
Viikonloppuna käydään hakemassa Joulukuusi miun vanhempien luo. Tai no en ole vielä varma, lähdetäänkö myö Alpin kanssa mukaan, mutta joka tapauksessa. Kunhan se sitten koristellaan, niin pitää laittaa Alpille tonttuhattu päähän ja ottaa kuvia kuusen vierellä. Toivottavasti se ei päätä merkata kuusta...sitä odotan vähän jännityksellä.
sunnuntai 15. joulukuuta 2013
Ihana kiireetön aamu
Olemme viettäneet Alpin kanssa ihanaa kiireetöntä aamua. Mie heräsin ennen Alpia. Se olisi halunnut vielä jäädä nukkumaan, mutta virkistyi kun pääsi aamulenkille kymmenen asteen pakkassäähän. Laitoin ikkunassa roikkuvaan joulutähteen ja kynttelikköön valot, join rauhassa kahvia, luin Karjalaista ja kuuntelin Jouluradiota. Ihana kiireetön sunnuntaiaamu. Miulla on kivoja suunnitelmia joululomalle, jota odotan jo kovasti.
Perjantaina kävimme Alpin kanssa koirapuistossa. Siellä oli aivan loistoseuraa Alpille. Kolme koiraa, joiden rotua en tiennyt, yksi labbis, yksi kultsi ja valtavankokoinen punainen irlanninsetteri. Kaikki koirat olivat uroksia, mutta leikit ja kilpajuoksut sujuivat tosi hienosti varsinkin näiden luppakorvaisten kesken. Sen jälkeen miun höpsyli oli vain puhkiväsynyt ja uni maistui.
Lauantaiaamunakin mie heräsin ennen Alpia. Taisi perjantai-illan leikit painaa jaloissa. Hienoahan se vain on, että joka aamu ei tarvitse ihan kuudelta nousta ylös, vaan viikonloppuna lähdemme nykyisin lenkille joskus kahdeksan aikoihin. Silloinkin vielä kadut ovat ihanan hiljaiset ja rauhalliset.
Eilen kävin shoppailemassa ja ostamassa viimeiset joululahjat. Hyvin oli kyllä jo alennuksia noissa kaupoissa, joten tein muutaman löydön itsellenikin. Lähinnä olen ostanut viime aikoina ulkoiluun liittyvää vaatetusta. Vielä pitäisi ostaa ne piikit kenkiin, että ei tarvitsisi harjoitella liukastelua ja pystyssä pysymistä niin ahkerasti. Illalla vietimme tyttöjen iltaa ihanien kavereideni kanssa Utrassa. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa melkeinpä jo perinteeksi muotoutuneiden pikkujoulujen merkeissä.
Mie ilmoitin Alpin tuossa taas näyttelyihin. Onneksi sinne on aikaa vielä puolitoista kuukautta ja miun teinipoika saa kasvaa ja vankistua. Mie olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja olemme treenanneet paljon malttamista ja hihnassa vetämättä kulkemista. Koirapuistoon meneminen saa kyllä Alpille edelleen sen kahdeksanvedon päälle eikä se malta kävellä kunnolla. Kunhan sen saan koulutettua pois, olen kyllä onnellinen ja tyytyväinen itseeni. Siihen on vielä matkaa ja paljon töitä pitää tehdä.
Perjantaina kävimme Alpin kanssa koirapuistossa. Siellä oli aivan loistoseuraa Alpille. Kolme koiraa, joiden rotua en tiennyt, yksi labbis, yksi kultsi ja valtavankokoinen punainen irlanninsetteri. Kaikki koirat olivat uroksia, mutta leikit ja kilpajuoksut sujuivat tosi hienosti varsinkin näiden luppakorvaisten kesken. Sen jälkeen miun höpsyli oli vain puhkiväsynyt ja uni maistui.
Lauantaiaamunakin mie heräsin ennen Alpia. Taisi perjantai-illan leikit painaa jaloissa. Hienoahan se vain on, että joka aamu ei tarvitse ihan kuudelta nousta ylös, vaan viikonloppuna lähdemme nykyisin lenkille joskus kahdeksan aikoihin. Silloinkin vielä kadut ovat ihanan hiljaiset ja rauhalliset.
Eilen kävin shoppailemassa ja ostamassa viimeiset joululahjat. Hyvin oli kyllä jo alennuksia noissa kaupoissa, joten tein muutaman löydön itsellenikin. Lähinnä olen ostanut viime aikoina ulkoiluun liittyvää vaatetusta. Vielä pitäisi ostaa ne piikit kenkiin, että ei tarvitsisi harjoitella liukastelua ja pystyssä pysymistä niin ahkerasti. Illalla vietimme tyttöjen iltaa ihanien kavereideni kanssa Utrassa. Oli kiva nähdä pitkästä aikaa melkeinpä jo perinteeksi muotoutuneiden pikkujoulujen merkeissä.
Mie ilmoitin Alpin tuossa taas näyttelyihin. Onneksi sinne on aikaa vielä puolitoista kuukautta ja miun teinipoika saa kasvaa ja vankistua. Mie olen ottanut itseäni niskasta kiinni ja olemme treenanneet paljon malttamista ja hihnassa vetämättä kulkemista. Koirapuistoon meneminen saa kyllä Alpille edelleen sen kahdeksanvedon päälle eikä se malta kävellä kunnolla. Kunhan sen saan koulutettua pois, olen kyllä onnellinen ja tyytyväinen itseeni. Siihen on vielä matkaa ja paljon töitä pitää tehdä.
keskiviikko 11. joulukuuta 2013
Suomen sää
Käsittämätöntä, miten tuo sää voi muuttua ihan yhtäkkiä. Eilen aamulla oli -25 astetta pakkasta ja illalla oli nollakeli. Nyt on sitten +3 astetta lämmintä ja liukasta. Aamulla töihin ajaessa oli auto ojassa ja paikalla paloauto, ambulanssi ja poliiseja. Ilmeisesti se oli tapahtunut aivan vähän aikaa sitten, koska jouduttiin pysähtymään hetkeksi. Iltapäivällä töistä kotiin ajaessa ojaan ajanut auto oli jo korjattu pois.
Tänään Alpi kävi riehumassa koirapuistossa. Sitten kävin hakemassa kirpparikamoja porukoilta ja Alpi pääsi mummin ja ukin rapsuteltavaksi. Kun sitten kotona hinnoittelin kirpparitavaroita, niin Alpi olisi halunnut osallistua siihen ja työnsi kuononsa joka paikkaan. Illalla käytiin vielä pitkällä kävelyllä ja ostamassa joulupostimerkkejä. Nyt on siis kortitkin postissa. Äitin kanssa sovittiin ensi viikolle perinteiset Karjalanpiirakkatalkoot. Kyllä se joulu vain sieltä lähenee kovaa vauhtia. TJ 8 joululomaan.
Tänään Alpi kävi riehumassa koirapuistossa. Sitten kävin hakemassa kirpparikamoja porukoilta ja Alpi pääsi mummin ja ukin rapsuteltavaksi. Kun sitten kotona hinnoittelin kirpparitavaroita, niin Alpi olisi halunnut osallistua siihen ja työnsi kuononsa joka paikkaan. Illalla käytiin vielä pitkällä kävelyllä ja ostamassa joulupostimerkkejä. Nyt on siis kortitkin postissa. Äitin kanssa sovittiin ensi viikolle perinteiset Karjalanpiirakkatalkoot. Kyllä se joulu vain sieltä lähenee kovaa vauhtia. TJ 8 joululomaan.
maanantai 9. joulukuuta 2013
Joulukorttikuvia
Alpi kävi tänään joulukorttikuvissa, joten tänä vuonna en askartele kortteja itse, vaan ilahdutan tai ärsytän ihmisiä koirani Alpin kuvista tehdyillä joulukorteilla. Miulla ei ole lapsia, niin en voi tehdä joulukortteja lasteni kuvista. Sen sijaan miulla on tuollainen pieni kuonolainen perheenjäsenenä, niin teetän sitten Alpin kuvista joulukortit. Tänä vuonna tämä meni vähän myöhäiseksi ja kiirekin meinasi iskeä. Ensi vuonna pitää olla sitten vähän aikaisemmin liikenteessä.
Joten, postia on tulossa. :)
Joten, postia on tulossa. :)
sunnuntai 8. joulukuuta 2013
Alpi-tonttu
Mie olin tänä aamuna tehokas ja olin paistanut pullat vol. 7/8 jo ennen kuin kello oli 12. Sitten suuntasin käymään Ilonan luona Alpin kanssa ja vein Alpin kotiin ja käytiin shoppailemassa joululahjoja Ilonan kanssa. Sitten hain taas Alpin mukaan ja kävimme pullakahveilla porukoilla. Alpi on aina valmiina automatkailuun ja käymään porukoilla lempi-ihmistensä luona.
Menemme huomenna Alpin kanssa Sohvin Valintaan koirien joulukuvaukseen. Ompelin sitä varten Alpille tänään punaisen kaulurin ja tonttuhatun kuminauhalla. Alpi ei ihan hirveästi arvostanut miun tekeleitä ja lähinnä yritti syödä ne. Melkoinen asettelu tuossa hatussa kyllä on, että saa sen pysymään päässä...katsotaan, laitanko sitä ollenkaan huomenna Alpille päähän. Alpin pää ei ole oikein muodoltaan ja malliltaan hatuille soveltuvaa muotoa. Tänä iltana meillä on vielä luvassa iltapissit ja -pesut ihan shampoolla. Pesen Alpin vasta sitten kun on käyty viimeisen kerran ulkona, koska ulkona on pakkanen vain kiristymään päin.
lauantai 7. joulukuuta 2013
Tänään olemme...
 |
| http://luojanluoma.kuvat.fi/kuvat/ |
Tänään olemme
- ulkoilleet (kahdestaan kaupungin hiljaisuudessa)
- shoppailleet (tai no Elina shoppaili ja Alpi oli kotona päiväunilla)
- koirapuistoilleet (Ellin ja Kiiran ja Alpin Minna-kasvattajan kanssa)
- syöneet (mie quesadilloja ja Alpi kuivaruokaa)
- rapsutelleet, silitelleet ja sylitelleet (tai Alpi on tunkeutunut miun syliin)
- hinnoitelleet kirpparitavaroita (niin, Alpi yritti kovasti auttaa)
- olla lötkötelleet ja rentoilleet
perjantai 6. joulukuuta 2013
Itsenäisyyspäivä
Suomi täytti tänään 96 vuotta.
Aamun mie ihmettelin hiljaisuutta, ompelin Alpin petiin uuden vetoketjun ja hinnoittelin kirpparikamoja. Se vetoketjun ompeluprojekti olikin isompi kun mie kuvittelin ja siinä hurahti reipas pari tuntia. Sitten mie lähdinkin Ilonan luota hakemaan Alpia ja myös Ilonaa. Siellä Ilonan pihassa miun piti piiloilla autossa yhtä ärsyttävää ahdistelija-naapuria, enkä voinut mennä sisällä käymään. Juuri kun sitten pääsin autosta ulos ja olin kävelemässä ovelle, niin sieltä se Alpi sitten jo tulikin ulos. Voi Mamin höpsyliä, ei meinannut pysyä nahoissaan kun näki miut.
Sieltä menimme miun vanhempien luo, tehtiin joulutorttuja (mie) ja pipareita (Ilona) ja syötiin oikein juhlaruokaa itsenäisyyspäivän kunniaksi. Alpi otti rennosti ja oikeastaan nukkui koko siellä olemisajan. Taisi olla taas yökyläily vienyt voimat. Ai niin, aamulenkillä Alpi ja Ilona olivat törmänneet myös Riittaan ja Sisuun ja koirapojat olivat saaneet ottaa aamupainit yhdessä.
Illalla oli vielä luvassa leffassa käyntiä ja rentoa oleilua kotona. Itsenäisyyspäivän voi viettää ihan rauhallisestikin.
Aamun mie ihmettelin hiljaisuutta, ompelin Alpin petiin uuden vetoketjun ja hinnoittelin kirpparikamoja. Se vetoketjun ompeluprojekti olikin isompi kun mie kuvittelin ja siinä hurahti reipas pari tuntia. Sitten mie lähdinkin Ilonan luota hakemaan Alpia ja myös Ilonaa. Siellä Ilonan pihassa miun piti piiloilla autossa yhtä ärsyttävää ahdistelija-naapuria, enkä voinut mennä sisällä käymään. Juuri kun sitten pääsin autosta ulos ja olin kävelemässä ovelle, niin sieltä se Alpi sitten jo tulikin ulos. Voi Mamin höpsyliä, ei meinannut pysyä nahoissaan kun näki miut.
Sieltä menimme miun vanhempien luo, tehtiin joulutorttuja (mie) ja pipareita (Ilona) ja syötiin oikein juhlaruokaa itsenäisyyspäivän kunniaksi. Alpi otti rennosti ja oikeastaan nukkui koko siellä olemisajan. Taisi olla taas yökyläily vienyt voimat. Ai niin, aamulenkillä Alpi ja Ilona olivat törmänneet myös Riittaan ja Sisuun ja koirapojat olivat saaneet ottaa aamupainit yhdessä.
Illalla oli vielä luvassa leffassa käyntiä ja rentoa oleilua kotona. Itsenäisyyspäivän voi viettää ihan rauhallisestikin.
torstai 5. joulukuuta 2013
Alpi yökylässä Ilona-tädin luona
Nyt alkoi pitkä viikonloppu, vailla sen suurempia suunnitelmia. Aluksi niitä suunnitelmia tosiaan oli, mutta niiden harmittavasti kariuduttua vietänkin kotiviikonloppua. Töitä olisi, mutta niihin en aio koskea koko viikonlopun aikana, vaan aion ottaa rennosti ja tehdä kaikkea kivaa, mistä tulee hyvä mieli. Huomiseksi on ostettu jo leffaliput.
Alpi lähti äsken miun Ilona-siskon eli Alpin Ilona-tädin luo yökylään ihan innoissaan. Voi että miten se tykkääkin tädistään. Mie ihmettelen kotona hiljaisuutta, pyyhin äsken pölyjä ja laittelin viimeisiä joulukoristeita esille. Miten sitä onkin niin tottunut tuohon pieneen Alpi-kuonolaiseen, että kun tietää, että se on yön poissa, on heti jo kova ikävä. Ei tälläistä tunnetta ole työpäivän aikana, mutta näin illalla se hiipii mieleen. Aamulla saan nukkua (näinköhän edes nukuttaa), eikä kukaan tule tuijottamaan sängyn viereen ja tökkäämään kuonolla, että josko se Mami heräisi ja lähdettäisi ulos. Tänään olemme eläneet tasan 11kk yhteiseloa. :)
Ens viikolla miulla alkaa kirpparipaikka niin pitäisi hinnoitella sinne myytävää ja tutkailla siis ensin, mitä kaikkea turhaa kaapeista oikein löytyisi. Kellarikomeron mie kävin jo läpi viikko sitten kun sinne piti mahduttaa uudet kesärenkaat (entisten, myynnissä olevin lisäksi) ja sieltä lähti pois kankaita pari muovikassillista, jotka lahjoitin sitten hyvään tarkoituksen.
Alpi lähti äsken miun Ilona-siskon eli Alpin Ilona-tädin luo yökylään ihan innoissaan. Voi että miten se tykkääkin tädistään. Mie ihmettelen kotona hiljaisuutta, pyyhin äsken pölyjä ja laittelin viimeisiä joulukoristeita esille. Miten sitä onkin niin tottunut tuohon pieneen Alpi-kuonolaiseen, että kun tietää, että se on yön poissa, on heti jo kova ikävä. Ei tälläistä tunnetta ole työpäivän aikana, mutta näin illalla se hiipii mieleen. Aamulla saan nukkua (näinköhän edes nukuttaa), eikä kukaan tule tuijottamaan sängyn viereen ja tökkäämään kuonolla, että josko se Mami heräisi ja lähdettäisi ulos. Tänään olemme eläneet tasan 11kk yhteiseloa. :)
Ens viikolla miulla alkaa kirpparipaikka niin pitäisi hinnoitella sinne myytävää ja tutkailla siis ensin, mitä kaikkea turhaa kaapeista oikein löytyisi. Kellarikomeron mie kävin jo läpi viikko sitten kun sinne piti mahduttaa uudet kesärenkaat (entisten, myynnissä olevin lisäksi) ja sieltä lähti pois kankaita pari muovikassillista, jotka lahjoitin sitten hyvään tarkoituksen.
tiistai 3. joulukuuta 2013
Innokas autohäkkimatkustaja
Eilinen ilta ja tämä aamu menivät totuttaessa Alpia uuteen autohäkkiin. Kasasin sen eteisen lattialle ja houkuttelin Alpin muutaman kerran sinne sisälle namien avulla. Kohta se meni jo sitten ihan omatoimisesti itsekin tutkimaan outoa hökötystä. Aamulla heitin häkin päälle viltin ja kohta huomasin Alpin makoilevan häkissä tyytyväisen oloisena. Ilmeisesti paikka on Alpin mielestä turvallinen ja hän hyväksyi sen.
Iltapäivällä kannoin häkin autoon ja lähdimme koirakouluun. Ei tarvinnut Alpia paljon houkutella hyppäämään häkkiin, kun innokas automatkustaja oli jo häkissä. Koirakoulu meni...miten sen nyt sanoisi....hajujen perässä menevän malttamattoman koiran kanssa "taistellessa". On vaan ohjaajalla ja ohjaajalla eroja, niin kuin tänäänkin. Ja tarkoitan siis ryhmän ohjaajaa, en itseäni. Itse sain kyllä hyviä neuvoja, mutta muutama aiempi kerta ovat olleet kyllä huomattavasti antoisampia monellakin tapaa. Malttaminen on kyllä Alpille melkoisen haastavaa tilanteessa, jossa ympärillä on paljon vieraita koiria, ihmisiä ja erityisesti niitä ah-niin-ihania hajuja. Tänään sainkin kommentin, että "Meinasitteko alkaa harrastamaan mejää kun tuolla tuntuu olevan niin kova tarve haistella koko ajan aivan kaikkea?". Niin, kyllähän se olisi suunnitelmissa.
Letut ja suklaa auttavat aina, siispä syön niitä. Flunssainenkin olo paranee kun äiti paistaa lettuja. Nyt tosin paistoin niitä itse ja Ilona ja Eetu tulivat syömään niitä miun kanssa. Väisty pimeys, tule valkeus.
Tiistai oli tosiaan töissäkin taas raskas, niin kuin aina. Iltahommiakin olisi tästä vuodenajasta johtuen vaikka muille jakaa ja muutenkin on surkea olo. Jospa se tästä kunhan päästään muutama viikko eteenpäin, joulua kohti. En ole vieläkään jaksanut laittaa niitä loppuja joulukoristeita kotiini, ehkä loppuviikosta. Alpi on menossa ehkä Ilonalle yökylään torstaina, niin ihanaa kun miulla olisi sitten rauha siivota ja laittaa niitä koristeita ilman Alpi-avustajaa.
Iltapäivällä kannoin häkin autoon ja lähdimme koirakouluun. Ei tarvinnut Alpia paljon houkutella hyppäämään häkkiin, kun innokas automatkustaja oli jo häkissä. Koirakoulu meni...miten sen nyt sanoisi....hajujen perässä menevän malttamattoman koiran kanssa "taistellessa". On vaan ohjaajalla ja ohjaajalla eroja, niin kuin tänäänkin. Ja tarkoitan siis ryhmän ohjaajaa, en itseäni. Itse sain kyllä hyviä neuvoja, mutta muutama aiempi kerta ovat olleet kyllä huomattavasti antoisampia monellakin tapaa. Malttaminen on kyllä Alpille melkoisen haastavaa tilanteessa, jossa ympärillä on paljon vieraita koiria, ihmisiä ja erityisesti niitä ah-niin-ihania hajuja. Tänään sainkin kommentin, että "Meinasitteko alkaa harrastamaan mejää kun tuolla tuntuu olevan niin kova tarve haistella koko ajan aivan kaikkea?". Niin, kyllähän se olisi suunnitelmissa.
Letut ja suklaa auttavat aina, siispä syön niitä. Flunssainenkin olo paranee kun äiti paistaa lettuja. Nyt tosin paistoin niitä itse ja Ilona ja Eetu tulivat syömään niitä miun kanssa. Väisty pimeys, tule valkeus.
Tiistai oli tosiaan töissäkin taas raskas, niin kuin aina. Iltahommiakin olisi tästä vuodenajasta johtuen vaikka muille jakaa ja muutenkin on surkea olo. Jospa se tästä kunhan päästään muutama viikko eteenpäin, joulua kohti. En ole vieläkään jaksanut laittaa niitä loppuja joulukoristeita kotiini, ehkä loppuviikosta. Alpi on menossa ehkä Ilonalle yökylään torstaina, niin ihanaa kun miulla olisi sitten rauha siivota ja laittaa niitä koristeita ilman Alpi-avustajaa.
maanantai 2. joulukuuta 2013
Autohäkki kotiutettu
Loppuviikon suunnitelmat menivät sitten kerralla uusiksi. Mitähän kivaa tässä nyt sitten keksisi...ehdotuksia otetaan vastaan!
No joka tapauksessa tänään tuli Alpille tilaamani autohäkki. On se vaan kyllä melkoisen pieni. Mitenhän mie raaskin Alpia kuljettaa siinä... Miulla kun oli hyvä ajatus, että ostan häkin toiselle puolikkaalle takakonttia ja toinen puoli on tavaroille. Noh, olisi vissiin pitänyt ostaa sitten isompi auto. No vitsi vitsi, kyllä se Alpi tuohon mahtuu. Tai sitten yritän ostaa isomman häkin jostain käytettynä ja käytän sitten kahta häkkiä rinnakkain, miten tarvitsee ottaa muuta tavaraa mukaan. Mietitään...
Treenailuissa mennään käden ehdoilla. Kahvakuula on tiputettu ainakin toistaiseksi pois ohjelmasta, mutta pumpissa pystyy kyllä käymään. Se pitää miut elossa näinä kiireisinä viikkoina. Maanantain pumpista saa kummasti energiaa arjen aherrukseen ja koko viikkoon. Erityisesti kun tiistai on viikon työpäivistä ehdottomasti se raskain.
No joka tapauksessa tänään tuli Alpille tilaamani autohäkki. On se vaan kyllä melkoisen pieni. Mitenhän mie raaskin Alpia kuljettaa siinä... Miulla kun oli hyvä ajatus, että ostan häkin toiselle puolikkaalle takakonttia ja toinen puoli on tavaroille. Noh, olisi vissiin pitänyt ostaa sitten isompi auto. No vitsi vitsi, kyllä se Alpi tuohon mahtuu. Tai sitten yritän ostaa isomman häkin jostain käytettynä ja käytän sitten kahta häkkiä rinnakkain, miten tarvitsee ottaa muuta tavaraa mukaan. Mietitään...
Treenailuissa mennään käden ehdoilla. Kahvakuula on tiputettu ainakin toistaiseksi pois ohjelmasta, mutta pumpissa pystyy kyllä käymään. Se pitää miut elossa näinä kiireisinä viikkoina. Maanantain pumpista saa kummasti energiaa arjen aherrukseen ja koko viikkoon. Erityisesti kun tiistai on viikon työpäivistä ehdottomasti se raskain.
sunnuntai 1. joulukuuta 2013
Alpi valokuvattavana
Alpi sai olla eilen valokuvamallina. Kiitos kuvaajalle haastavissa olosuhteissa otetuista kuvista. Alla olevasta linkistä löytyvät eilen otetut kuvat.
http://luojanluoma.kuvat.fi/kuvat/Lemmikit/Alpi/
Viimeisimmän vuorokauden sisään on tullut lunta enemmän kuin tarpeeksi. Pihalta ei tarvinnut kuvitellakaan pääsevänsä autolla pois päivällä ja kaduilla sai kahlata lumessa. Aurauskalusto ei pysynyt oikein mukana satavan lumen määrässä. Alpi oli kyllä innoissaan lumesta, syöksähteli kuono edellä lumeen ja pomppi kuin pupu. Ulkoilun jälkeen tassuissa ja jalkakarvoissa oli kiinni melkoiset lumipaakut. Autoakin sai kaivella lumen alta esille, vaikka se on autokatoksessa.
Tänään onkin ensimmäinen päivä joulukuuta ja adventtisunnuntai. Yleensä olen käynyt ensimmäisenä adventtisunnuntaina kirkossa laulamassa Hoosiannaa, mutta tänä vuonna se jäi välistä. Kirkossa on joulun aikaan niin ihana tunnelma ja erityisesti Jouluyön messu on miun oma jouluperinne, ollut jo rippikoulusta asti. Voisin laittaa tänään vielä loputkin joulukoristeet esille ja vähän fiilistellä tulevaa joulua vaikka joululauluilla.
Mie varasin tuossa kirpparin viikoksi, kun oli hyvä tarjous. Pitäisi vähän katsella, mitä kaikkea kaapeista joutaisi myydä.
http://luojanluoma.kuvat.fi/kuvat/Lemmikit/Alpi/
Viimeisimmän vuorokauden sisään on tullut lunta enemmän kuin tarpeeksi. Pihalta ei tarvinnut kuvitellakaan pääsevänsä autolla pois päivällä ja kaduilla sai kahlata lumessa. Aurauskalusto ei pysynyt oikein mukana satavan lumen määrässä. Alpi oli kyllä innoissaan lumesta, syöksähteli kuono edellä lumeen ja pomppi kuin pupu. Ulkoilun jälkeen tassuissa ja jalkakarvoissa oli kiinni melkoiset lumipaakut. Autoakin sai kaivella lumen alta esille, vaikka se on autokatoksessa.
Tänään onkin ensimmäinen päivä joulukuuta ja adventtisunnuntai. Yleensä olen käynyt ensimmäisenä adventtisunnuntaina kirkossa laulamassa Hoosiannaa, mutta tänä vuonna se jäi välistä. Kirkossa on joulun aikaan niin ihana tunnelma ja erityisesti Jouluyön messu on miun oma jouluperinne, ollut jo rippikoulusta asti. Voisin laittaa tänään vielä loputkin joulukoristeet esille ja vähän fiilistellä tulevaa joulua vaikka joululauluilla.
Mie varasin tuossa kirpparin viikoksi, kun oli hyvä tarjous. Pitäisi vähän katsella, mitä kaikkea kaapeista joutaisi myydä.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)