Eilen kävimme ulkoilemassa Kuhasalossa, oli oikein piristävää seuraakin mukana. Alpi totteli minua yllättävän hyvin vapaana ollessaan. Tuli käskystä luokse, eikä mennyt toisten koirien luo eikä ihmisten luo, vaikka molempia oli näköpiirissä parikin kertaa. Näitä Alpin järjen välähdyksiä on näköjään välähdellyt viime päivinä. Hienoa! Joskus on meinannut epätoivokin iskeä tuon ylisosiaalisen hössöttäjän kanssa, mutta ilmeisesti aina on toivoa...
Vielä kun saisi jotenkin kitkettyä Alpilta hyppimisen ja erinäisten pienten vaatekappaleiden kuten lapasten, hansikkaiden, sukkien ja alushousujen varastelun. Muffinit pöydällä meinasivat houkutella Alpia eilen vähän liiankin kanssa...
Tänään aamulla kiskoin Alpille päälle sadeviitan, jonka ostin jo elokuussa sateisia koiranäyttelypäiviä varten. Ensin Alpi vähän ihmetteli asiaa, mutta ulkona paineli menemään jo ihan normaalisti. Vettä siis tuli ja ajattelin, että näin selviää edes hieman kuivemmalla koiralla ja parkettikin kiittää. Tassut ja jalat piti vain kuivata kotiin tullessa. Viitassa on myös yksi heijastin, joten senkin puolesta se on hyvä näin pimeässä syyskuun aamussa. Ehkä siihen voisi liimata muutaman heijastimen lisääkin. Voisin yrittää ottaa kuvan Alpista sadeviitta päällä, oltiin nimittäin samassa värimuodissa, tyylikkäinä punaisiin pukeutuneina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti