Hänen koiramainen korkeutensa Hallberg ensimmäinen päätti yöllä klo 3.00, että mami pitää herättää ja päästä ulos. Ensin tökkäys kuonolla ja levotonta liikehdintää. Yritän olla reagoimatta ja toivon apinan nukahtavan uudelleen. Sitten kuuluu vaativa ja hieman hätääntynyt pieni uikutus. Unihiekat karisevat silmistäni kun lennähdän sängystä ylös ja alan kiskoa vahdissa ulkovaatteita päälleni. En kerkeä katsoa edes, sataako ulkona. Toivon, että ei sada. Kuonolainen tuijottaa minua spanielin silmillään vaativasti ja piipittää hiljaa. Kirmaamme ulos ja hoen ääneen, kakka, kakka. Ulkona on hiljaista ja pimeää, tuulee. Kävelemme puskia pitkin ja hoen edelleen kakkaa. Kakkaa ei tule. Sen sijaan Alpi pissii ja pissii ja nuuhkii. Olen ärsyyntynyt. Muutenkin herätys on jo klo 5.00 Kuopion koulutusreissun takia. Kakkaa ei tule. Alpi nuuhkii jänisten hajuja ja pomppii kahdelle jalalle. Lähdemme takaisin sisälle ja yritän nukkua. Ei nukuta. Alpi sen sijaan tuhisee tyytyväisenä. Päätän sitten kirjoitella tätä blogia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti