Vietän vuoden 2013 viimeistä päivää ehkä jännittävimmissä merkeissä koskaan. Lunta alkoi sataa myös ihanasti ja ilma tuntuu kylmenevän. Kävimme pitkästä aikaa Millan luona leikkimässä, joten nyt miulla on kotona taas väsynyt koira. Kyllä kaveruksilla sujuu leikit tosi hienosti, vaikka Alpia kiinnostikin taas enemmän ja vähemmän nylkyttäminen. Ei se vaan tajua, että Milla on leikattu tyttökoira. Silti Alpi yrittää kovasti liehitellä ja pusutella Millaa, minkä kerkeää. Miun hormonihirmuinen Alpi.
Rakkalla lapsella on monta nimeä, niin kun sain Helsingin reissulla todeta. Alpi on vääntynyt Ilonan suussa jo aikaa sitten Halpiksi ja nyt viimeisin villitys on Hallberg.
Eilen kävimme miun porukoilla ja vielä tänäänkin pikaisesti. Hanna perheineen oli siis siellä ja tänään jopa Miihkali osasi olla rauhallisesti Alpin seurassa eikä hytkynnyt ja villinnyt Alpia koko ajan. Alpi sitten kiitokseksi nuoli Miihkalia kädestä. Söpöä. Olipa kivaa käydä Helsingissä ja nähdä siskoa perheineen myös täällä Joensuussa. Välimatka on pitkä ja lapset kasvavat nopeasti. Olisi kiva, jos asuttaisiin hieman lähempänä.
Olen nukkunut vähän huonosti ja mikäs sen hauskempaa puuhaa onkaan ollut, kun työpaikkojen etsintä myöhään illalla/yöllä. Kohta kääntyy vuosi 2014 ja määräaikaisen työntekijän alkuvuoden panikointi alkaa. Missä olen ensi syksynä töissä? Mistä haen niitä töitä? Vaikka mie onnistun aina panikoimaan töistä ja siitä saanko niitä ja mistä niitä saan, niin jossain vaiheessa palaset loksahtelevat aina paikoilleen. Alkavan vuoden suunnitelmiin kuuluu siis työhakemusten kirjoittamista.
Elina ja Alpi
tiistai 31. joulukuuta 2013
sunnuntai 29. joulukuuta 2013
Väsynyt, mutta onnellinen
Myö ollaan taas kotona, väsyneinä, mutta onnellisina. Alpi on varsin tyytyväinen tästä rauhasta, mikä meijän kotona vallitsee ja niinpä uni tuntuu maistuvan. Alpille taisi olla Miihkalin (3,5v.) läsnäolo vähän liikaa. Helsingin reissu oli kyllä onnistunut ja suorastaan uskomattoman yllätyksellinen. Kerkesin tehdä kaikkea, mitä oli suunnitelmissakin ja oikeastaan enemmänkin.
Ihana loma jatkuu vielä muutaman päivän ajan. Huomenna suunnataan Ilonan ja kummilasten kanssa leffaan. Tiistaina eli uuden vuoden aattona on luvassa lisää yllätyksellistä jännitystä. Kun vuosi 2013 on ollut tapahtumarikas ja pitänyt sisällään suuria muutoksia, odotan vähintäänkin jännityksellä, mitä tulee tapahtumaan vuonna 2014. Luvassa on ainakin työnhakua...
Äsken iltalenkillä kuultiin jo ensimmäisen ilotulitteen räjähdys. Alpi kuunteli tarkkaavaisena, mutta oli ihan rennosti oma itsensä. Luulisin siis, että meillä ei ole huolta tiistaina. Kyllähän Alpi sietää laukauksetkin ihan hyvin, niin ei kai nuo ilotulitteet ole sen kummempia. Parempi kuitenkin silti pysytellä kotona lämpimissä sisätiloissa.
Kurkataan siis Alpin ensimmäiseen päivään uudessa kodissa ja siihen hurjaan kasvun, mitä vuoden aikana on tapahtunut.
Ihana loma jatkuu vielä muutaman päivän ajan. Huomenna suunnataan Ilonan ja kummilasten kanssa leffaan. Tiistaina eli uuden vuoden aattona on luvassa lisää yllätyksellistä jännitystä. Kun vuosi 2013 on ollut tapahtumarikas ja pitänyt sisällään suuria muutoksia, odotan vähintäänkin jännityksellä, mitä tulee tapahtumaan vuonna 2014. Luvassa on ainakin työnhakua...
Äsken iltalenkillä kuultiin jo ensimmäisen ilotulitteen räjähdys. Alpi kuunteli tarkkaavaisena, mutta oli ihan rennosti oma itsensä. Luulisin siis, että meillä ei ole huolta tiistaina. Kyllähän Alpi sietää laukauksetkin ihan hyvin, niin ei kai nuo ilotulitteet ole sen kummempia. Parempi kuitenkin silti pysytellä kotona lämpimissä sisätiloissa.
Kurkataan siis Alpin ensimmäiseen päivään uudessa kodissa ja siihen hurjaan kasvun, mitä vuoden aikana on tapahtunut.
 |
| Alpi 5.1.2013 |
 |
| Alpi 5.1.2013 |
 |
| Alpi 30.11.2013 (http://luojanluoma.kuvat.fi/kuvat/Lemmikit/Alpi/) |
 |
| Alpi 30.11.2013 (http://luojanluoma.kuvat.fi/kuvat/Lemmikit/Alpi/) |
torstai 26. joulukuuta 2013
Tapaninpäivän aamu
Aamu oli ihana. :) Join kahvia kynttilänvalossa ja kuuntelin jouluradiota. Välillä lauloin mukana itsekin. Rauhan rikkoi...hormonihirmuinen Alpi, joka päätti alistaa petinsä nylkyttämällä. Tosiaan, tuosta pedistähän on jo purtu vetoketju rikki kun sitä on nylkytetty niin innoissaan. Vetoketju on korjattu, mutta mitenkähän pitkään tuo uusi kestää tuolla menolla.
Ilmeisesti Alpi myös aavisti jostain, että nyt ollaan lähdössä pitkälle automatkalle eli autolla Helsinkiin. En tosiaan tiedä, mitä aina oikein touhuan, mutta jostain syystä Alpi aavistaa aina, kun ollaan lähdössä autolla jonnekin ja siitä tulee ihan vauhko. Matot vaan rullalle ja seinästä toiseen niin kovaa vauhtia kuin sisätiloissa pääsee. Vauhdikasta menoa Alpi säestää kimeillä kiljahduksilla. Mie yritän pysytellä poissa tieltä siinä vaiheessa, koska mikään ei saa sitä rauhoittumaan. Vein villin koiran sitten autoon jo etukäteen ja pakkasin yksin loput tavarat. Siellä se odotteli autossa tyytyväisenä ja rauhallisena.
Nyt vielä joululounasta porukoilla ja kohta startataan auto.
Ilmeisesti Alpi myös aavisti jostain, että nyt ollaan lähdössä pitkälle automatkalle eli autolla Helsinkiin. En tosiaan tiedä, mitä aina oikein touhuan, mutta jostain syystä Alpi aavistaa aina, kun ollaan lähdössä autolla jonnekin ja siitä tulee ihan vauhko. Matot vaan rullalle ja seinästä toiseen niin kovaa vauhtia kuin sisätiloissa pääsee. Vauhdikasta menoa Alpi säestää kimeillä kiljahduksilla. Mie yritän pysytellä poissa tieltä siinä vaiheessa, koska mikään ei saa sitä rauhoittumaan. Vein villin koiran sitten autoon jo etukäteen ja pakkasin yksin loput tavarat. Siellä se odotteli autossa tyytyväisenä ja rauhallisena.
Nyt vielä joululounasta porukoilla ja kohta startataan auto.
keskiviikko 25. joulukuuta 2013
Jouluaatto
Kun taivaalta tulee vettä eikä ulkoilu siis huvita, päätin tehdä blogiin jouluaaton päivityksen. Alpilla oli jouluaaton aamulla masu sekaisin, joten kovin suuria herkkuja ei päivään sisältynyt. Alpi sai siis syödäkseen aamulla vetistä riisiä ja vähän jauhelihaa, tehobaktilla höystettynä. Illalla edessä oli sama ruoka ja kun me muut sitten söimme jouluruokaa, oli Alpi unilla keittiön nurkassa.
Suuntasimme siis porukoille joulun viettoon ja sinne tuli tietysti Ilonakin. Lounaaksi keitin riisipuuron, sitten kävimme haudoilla Alpi mukanamme. Koirat saavat siis tulla hautausmaalle nykyisin. Alpi käyttäytyi mallikelpoisesti eikä yrittänyt edes merkkailla mitään. Hautausmaareissun jälkeen oli luvassa päiväkahvit ja sitten aloimme vähitellen tehdä ruokaa. Ruuan jälkeen oli pieni iltalenkki ja sitten kävi "pukki" eli lahjat ilmestyivät vaatehuoneesta pienellä avustuksella kuusen alle. Alpi sai myös kaksi lahjaa ja oli niistä enemmän kuin innoissaan. Varsinkin se syötävä lahja sai Alpin innostumaan. Illalla vein Alpin kotiin ja lähdimme Ilonan kanssa käymään aina niin tunnelmallisessa Jouluyön messussa.
Tässä laaduttomia kuvia jouluaatolta. Kiitos hämärän tunnelmavalaistuksen ja kuvissa olevien liikkuvien objektien, kaikki ovat enemmän ja vähemmän tärähtäneitä. :D
Suuntasimme siis porukoille joulun viettoon ja sinne tuli tietysti Ilonakin. Lounaaksi keitin riisipuuron, sitten kävimme haudoilla Alpi mukanamme. Koirat saavat siis tulla hautausmaalle nykyisin. Alpi käyttäytyi mallikelpoisesti eikä yrittänyt edes merkkailla mitään. Hautausmaareissun jälkeen oli luvassa päiväkahvit ja sitten aloimme vähitellen tehdä ruokaa. Ruuan jälkeen oli pieni iltalenkki ja sitten kävi "pukki" eli lahjat ilmestyivät vaatehuoneesta pienellä avustuksella kuusen alle. Alpi sai myös kaksi lahjaa ja oli niistä enemmän kuin innoissaan. Varsinkin se syötävä lahja sai Alpin innostumaan. Illalla vein Alpin kotiin ja lähdimme Ilonan kanssa käymään aina niin tunnelmallisessa Jouluyön messussa.
Tässä laaduttomia kuvia jouluaatolta. Kiitos hämärän tunnelmavalaistuksen ja kuvissa olevien liikkuvien objektien, kaikki ovat enemmän ja vähemmän tärähtäneitä. :D
 |
| Kotona aamulla lähtökuopissa. Joko lähdetään mummin ja ukin luo?! |
 |
| Tonttu-Alpin ensimmäinen joulu kotona. |
 |
| Taas se mami on pukenut miulle tämän kaulurin. |
 |
| Minä tässä päivystän tuota mummin kastikkeentekoa. |
 |
| *huokaus* |
 |
| Löytyi! Kuusen alla oli jotakin myös miulle! |
 |
| Onpa tämän avaaminen jännittävää puuhaa |
 |
| Mikä herkku |
 |
| Sain myös tälläisen lahjan. |
 |
| Alpi yrittää vältellä valokuvaajaa. |
sunnuntai 22. joulukuuta 2013
Joulukuusenhakureissu
Ensimmäisen joululomapäivän kunniaksi olimme jo aikaisin aamusta hereillä. Tänään ei siis nukuttu pitkään, vaikka mie ehkä olisinkin halunnut. Alpi kerkesin mm. napata taas traakkipuun toisen oksan katki kun mie en hänen mielestä noussut tarpeeksi nopeasti ylös ja lähtenyt hänen kanssaan ulos. Kolmesta oksasta on nyt enää siis kaksi jäljellä ja luultavasti traakkipuu lähtee toipumislomalle miun vanhempien luo. Siellä se on ollut aiemminkin Alpin käsittelyn jälkeen.
Tosiaan, lähdimme aamulla hakemaan joulukuusta. Alpi sai juosta maalla pihalla vapaana ja oli siitä tietysti todella innoissaan. Joulukuusi haettiin pellon reunasta ja sinne sai kahlata läpi märän lumen. Näimme myös tuoreita hirvenjälkiä ja Alpihan lähti kulkemaan jälkeä pitkin kuono maassa kiinni. Pellolla Alpiakin hieman upottavassa lumessa juoksentelu ja pomppiminen olivat Alpillekin raskasta puuhaa. Tulimme sisälle, söimme ja yhtäkkiä ikkunasta näkyi hirvi! Jäljet olivat siis tosiaan aika tuoreet. Kuusi saatiin survottua jätesäkkeihin ja se mahtui hienosti miun autoon ja Alpin häkkikin mahtui sinne viereen hyvin. Kovin on koirapoika väsynyt tämän päivän touhuiluista. Vaikka usein korvat ovat vain koristeena, niin olen iloinen siitä, miten hyvin Alpi pysyi tänään vapaana pihassa eikä lähtenyt huitelemaan esim. sinne pellolle niiden hirvenjälkien perään. Hyvä oli myös, että Alpilla oli koko ajan päällä heijastinliivi, niin sen erotti hyvin lumihangesta ja pusikoista, missä se pomppi ja kaiveli lunta.
Illalla tein vielä porukoilla torttuja ja koristelimme kuusen Ilonan kanssa. Joulun tunnelmaa latistaa hieman vesisade ja lumien uhkaava sulaminen. Tänään taidan tehdä vielä piparitaikinan, niin huomenna saa vähän joulun tuoksua. Sitten vielä lopuksi kuvapläjäys todella huonoja kuvia tämän päivän vapaana juoksentelusta.
Tosiaan, lähdimme aamulla hakemaan joulukuusta. Alpi sai juosta maalla pihalla vapaana ja oli siitä tietysti todella innoissaan. Joulukuusi haettiin pellon reunasta ja sinne sai kahlata läpi märän lumen. Näimme myös tuoreita hirvenjälkiä ja Alpihan lähti kulkemaan jälkeä pitkin kuono maassa kiinni. Pellolla Alpiakin hieman upottavassa lumessa juoksentelu ja pomppiminen olivat Alpillekin raskasta puuhaa. Tulimme sisälle, söimme ja yhtäkkiä ikkunasta näkyi hirvi! Jäljet olivat siis tosiaan aika tuoreet. Kuusi saatiin survottua jätesäkkeihin ja se mahtui hienosti miun autoon ja Alpin häkkikin mahtui sinne viereen hyvin. Kovin on koirapoika väsynyt tämän päivän touhuiluista. Vaikka usein korvat ovat vain koristeena, niin olen iloinen siitä, miten hyvin Alpi pysyi tänään vapaana pihassa eikä lähtenyt huitelemaan esim. sinne pellolle niiden hirvenjälkien perään. Hyvä oli myös, että Alpilla oli koko ajan päällä heijastinliivi, niin sen erotti hyvin lumihangesta ja pusikoista, missä se pomppi ja kaiveli lunta.
Illalla tein vielä porukoilla torttuja ja koristelimme kuusen Ilonan kanssa. Joulun tunnelmaa latistaa hieman vesisade ja lumien uhkaava sulaminen. Tänään taidan tehdä vielä piparitaikinan, niin huomenna saa vähän joulun tuoksua. Sitten vielä lopuksi kuvapläjäys todella huonoja kuvia tämän päivän vapaana juoksentelusta.
perjantai 20. joulukuuta 2013
Villikohtauksia
Vielä muutama tunti erottaa miut joululomasta. Käyn jotenkin ylikierroksilla kun en oikein meinaa pysyä paikoillani ja mielessä on tuhat asiaa, mitä pitäisi tehdä. Työpaperit odottavat järjestäjäänsä, koska juuri kun aloin niitä järjestää, sain varsin mielenkiintoisen puhelun. Sitten puhuin vielä toisenkin puhelun ja kävin Alpin kanssa iltapissillä. Ulkona on hirrrrrvittävän liukasta!
Tänään aamulla otin tuntumaa jäiseen maahan. Kiitoksena siitä, takapuoleni on niin kipeä, että olen hädin tuskin päässyt kävelemään tänään ja istuminen ja kyykistelykin tuottavat tuskaa. Hiekoittamattoman jään päälle satanut lumi sen teki. Alpi ei vetänyt kaatumishetkellä ollenkaan. Takaa ajanut autokin vain jatkoi matkaansa eikä edes hiljentänyt, vaikka istuin tovin maassa ja keräilin kipeitä jäseniäni ennen kuin pääsin ylös.
Alpi pääsi tänään Mummin ja Ukin hoitoon muutamaksi tunniksi ja se oli mennyt oikein hienosti. Mummi vei Alpin autosta sisälle ja Alpi ei paljon peräänsä katsellut, joten se ei jäänyt itkemään ollenkaan Mamin perään. Ukki käytti Alpia ulkona ja sekin oli mennyt hienosti. Vaikka oli mennyt hienosti ja Alpi oli ollut varsin tyytyväinen oloonsa, repesi riemu kun Mami ja Ilona-täti saapuivat paikalle. Alpi pomppi ja villitsi jaloissa ja olisi halunnut vaan pusutella meitä molempia.
Kotiin tultua edessä oli uudet villikohtaukset ja niin saivat lelut, pedit ja matot kyytiä kun welssi säntäili ympäri asuntoa tuli hännän alla. En voinut muuta tehdä kuin katsella touhua. Melkein yhtä nopeasti kuin villikohtaus alkoi, tapahtui väsähdys ja pian Alpi olikin jo täydessä unessa kyljellään olohuoneen lattialla.
Miulta jäi joulusiivoukset tänään tekemättä, koska oli muuta mielenkiintoisempaa tekemistä. Mistähän johtuu, että imurointi on miun to do -listalla viimeisenä... Vessan pesin jo aamulla ennen töihin menemistä, mutta imurointi vain odottaa tekijäänsä. Noh, suunnitelmia voi aina muuttaa tilanteen mukaan ja huomenna on uusi päivä. Pientä jännitystäkin on ilmassa.
Tänään aamulla otin tuntumaa jäiseen maahan. Kiitoksena siitä, takapuoleni on niin kipeä, että olen hädin tuskin päässyt kävelemään tänään ja istuminen ja kyykistelykin tuottavat tuskaa. Hiekoittamattoman jään päälle satanut lumi sen teki. Alpi ei vetänyt kaatumishetkellä ollenkaan. Takaa ajanut autokin vain jatkoi matkaansa eikä edes hiljentänyt, vaikka istuin tovin maassa ja keräilin kipeitä jäseniäni ennen kuin pääsin ylös.
Alpi pääsi tänään Mummin ja Ukin hoitoon muutamaksi tunniksi ja se oli mennyt oikein hienosti. Mummi vei Alpin autosta sisälle ja Alpi ei paljon peräänsä katsellut, joten se ei jäänyt itkemään ollenkaan Mamin perään. Ukki käytti Alpia ulkona ja sekin oli mennyt hienosti. Vaikka oli mennyt hienosti ja Alpi oli ollut varsin tyytyväinen oloonsa, repesi riemu kun Mami ja Ilona-täti saapuivat paikalle. Alpi pomppi ja villitsi jaloissa ja olisi halunnut vaan pusutella meitä molempia.
Kotiin tultua edessä oli uudet villikohtaukset ja niin saivat lelut, pedit ja matot kyytiä kun welssi säntäili ympäri asuntoa tuli hännän alla. En voinut muuta tehdä kuin katsella touhua. Melkein yhtä nopeasti kuin villikohtaus alkoi, tapahtui väsähdys ja pian Alpi olikin jo täydessä unessa kyljellään olohuoneen lattialla.
Miulta jäi joulusiivoukset tänään tekemättä, koska oli muuta mielenkiintoisempaa tekemistä. Mistähän johtuu, että imurointi on miun to do -listalla viimeisenä... Vessan pesin jo aamulla ennen töihin menemistä, mutta imurointi vain odottaa tekijäänsä. Noh, suunnitelmia voi aina muuttaa tilanteen mukaan ja huomenna on uusi päivä. Pientä jännitystäkin on ilmassa.
torstai 19. joulukuuta 2013
Joulukauluri-Alpi
 |
Mie olen kipeämpi eli flunssaisempi, jos se vaan on enää mahdollista. Saisi se kuume ihan oikeasti tulla. Viime yön yksin keuhkojani pihalle, mutta näin päivällä ei yskitä oikeastaan ollenkaan. Kumma kyllä, Alpi ei häiriintynyt miun yskimisestä ollenkaan, vaan veteli tyytyväisenä unia koko yön ja heräsi taas myöhemmin kuin mie.
Joten, työpäivän jälkeen Alpi kyytiin ja porukoille piirakoiden leivontaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)