Näin Alpi matkustaa

Eilinen koirakoulu oli tällä kertaa näyttelykoulutusta. Sää oli aivan kamala, vettä tuli ja tuuli kylmästi. Alpi ei ollut säästä moksiskaan ja miulla oli kans hyvät vaatteet. Ainoastaan käsineet olivat surkeat ja kastuivat melkein heti läpimäriksi. Kylmähän siinä meinasi sormille tulla. Näyttelykoulutuksen pitäjä oli hyvä ja koulutus antoisa. Tosin Alpi ei meinannut ymmärtää taas jutun juonta. Meillä on kyllä aina mennyt näyttelykoulutukset aivan surkeasti, mutta sitten näyttelyissä kuin taikaiskusta Alpi on käyttäytynyt paremmin. Eli sunnuntaina ollaan menossa siis Kouvolaan näyttelyyn, joten saa nähdä, miten Alpi siellä käyttäytyy...suostuuko siis seisomaan vai ei. Selkeästi eilen kyllä oikein koetteli minuu, et pysynkö lujana vai herpaantuuko ote. Sen verran viekas ja ovela ilme sillä oli silmissään. Ei herpaantunut ote...vaikka Alpi näytti kaikki temppunsa.

Jossain blogin syövereissä alkuaikoina taitaa olla samanlainen kuva, kuin minkä seuraavaksi tähän laitan. Koiran koko on kyllä hieman kasvanut. Eli, näin Alpi matkustaa auton kontissa. Se on kyllä yksi Alpin lempipaikoista ja siellä hän viihtyy odottamassa, vaikka kävisin pikaisesti ruokakaupassa ja unetkin tulee helposti otettua. Parasta on kuitenkin töröttää istumassa ja katsella taaksepäin ikkunasta.

 

Mitä siinä kuvaat?! Voidaanko jo lähteä?

Kuhasalossa, Pyhäselän rannalla

 

Tosiaan, kävimme siis päiväulkoilulla Kuhasalossa ja iltaulkoilulle olemme lähdössä Sisun ja Riitan kanssa Lykynlammen pimeyteen. Kävin ostamassa muutaman lampun, joita virittelin jo Alpin valjaisiin. Edessä on siis varsin pimeä ulkoilu, saa nähdä, mitä Alpi tuumaa.

Mie olen jonkin asteen jouluihminen ja tänään kaivoin kaapista esille jo paperisen joulutähden ikkunaan. Sen tähden sisällä on siis lamppu. Joidenkin mielestä voi olla liian aikaista, mut pitäähän tähän pimeyteen jotain valoa saada. Kynttilöitä mie olen jo poltellut ja tekisi mieli leipoa myös jo joulutorttuja. Mitähän Alpi tykkää joulukuusesta ja sen koristeista?!