Olin tarkoituksella käynyt väsyttämässä Alpia jo aiemmin päivällä Kuhasalossa, mutta kyllähän tuolla tuota energiaa riitti silti. Aiempiin kertoihin poiketen Alpin ja Sisun leikki oli nyt enemmän kontaktin ottamista kuin peräkkäin juoksemista. Ehkä pimeydellä oli syynsä asiaan. Alpikin pysytteli aika hyvin lenkkipolulla eikä lähtenyt kovinkaan paljoa huitelemaan metsään. Koirat tarvitsivat selvästi valonsa.
Mie en kyllä ehkä yksin (tai kahdestaan Alpin kanssa) lähtisi tuonne pimeyteen, mutta Riitan ja Sisun kanssa oli mukavaa. Ei onneksi kerennyt ajatella pimeyttä ollenkaan kun piti tarkkailla, missä valo (ja koira) liikkuvat. Valokuvaaminen oli myös haastavaa siinä pimeydessä, mutta tuossa yksi Riitan ottama kuva koirakavereista.
![]() |

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti