Elina ja Alpi

Elina ja Alpi

perjantai 10. tammikuuta 2014

Perjantain puuhia

Taas on yksi työviikko takana ja on tapahtunut vaikka mitä. Joko mainitsin, että ostin lennot ja lasken jo päiviä, joita on vielä yli kuukauden verran... Sitten kaukana oleva tulee hetkeksi hieman lähemmäksi. :) En meinaa malttaa odottaa!

Käsileikkaus lähenee ja panikointi kiihtyy. Nyt viikonloppuna pitää tehdä pakastimeen ruokaa ja miettiä muitakin järjestelyjä ja suunnitella sairasloman aikaisia töitä ja tehdä opiskeluhommia jo vähän etukäteen. Mietin myös nukutuksen ja puudutuksen välillä ja taidan haluta molemmat tai ainakin puudutuksen. Ääh, mukavuusalueelta pois siirtyminen alueelle, josta ei tiedä yhtään mitään, on pelottavaa. Töissä olen tainnut kertoa leikkauksesta jo kaikille ja toivon vaan, että miulle löytyisi sijainen mahdollisimman äkkiä, että saisin perehdytettyä sen hommiin ennen kuin jään sairaslomalle. Puhelimitse tai s-postilla se on vaikeaa.

Sain aamulla raivattua ne joulukoristeet pois. Se on aina yhtä haikeaa. Yksi joulu on taas takana ja seuraavaa odotellaan. Jätin vielä paperitähdet ikkunoihin, ulkovalot parvekkeelle ja kranssin oveen. Ne saavat olla vielä piristämässä ja valaisemassa näitä pimeitä talven päiviä. Tämän vuoden joulu tai no oikeastaan joululoma olikin miulle erityisen merkityksellinen ja hieno. 

Tänään käytiin vierailulla Elisan, Pasin, poikien ja koirien luona pitkästä aikaa. Alpi lähti siis mukaan ja odotin vierailua hieman jännittyneenä. Alpi saikin kunnollisen kokemuksen illasta lapsiperheessä. Vaikka Alpi selkeästi hypähteli aluksi pakoon innokasta lasta, loppuillasta Alpi malttoi jo käydä pitkälleen ja tarkkailla tilannetta lattialla maaten. Alpi antoi lopulta myös hienosti vajaa 2-vuotiaan lapsen tutustua ja koskea itseensä. Alpi sai tutustua myös Vili-koiran kanssa. Vili ei oikein lämmennyt Alpin tutustumisyrityksille. Kun taas Atte ja Taavi koiraportin takana olisivat olleet vähintäänkin innokkaita tekemään tuttavuutta Alpin kanssa.

Tänään päästiin myös pakkasen puolelle (-9 astetta) ja myös lunta satoi. Lumi oli tiellä pöllyävää pakkaslunta, ihanan höttöistä ja kevyttä. Nytkö se talvi sitten tulee?! Ulkona on myös ihanan valoisaa pimeydestä huolimatta. Ehkä mie itsekin hohdan jotain valoa ja suorastaan loistan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti