Odotukset olivat korkealla uuden vuoden aaton viettämisen suhteen ja ne odotukset täyttyivät kyllä yli äyräidensä. Maailman parasta seuraa, hyvää ruokaa ja oikeaa samppanjaa. Tietysti mukana touhusi myös Alpi-koira. Vuosi 2013 päättyi mitä hienoimmalla ja ikimuistoisimmalla tavalla. Nyt jään jännityksellä ja innolla odottamaan, mitä kaikkea ihanaa, uutta ja ihmeellistä vuosi 2014 tuo miun ja meidän (eli miun ja Alpin) elämään.
Alpi vietti uuden vuoden aaton iltaa rauhallisissa merkeissä. Ulkoa kuuluneet ilotulitteet herättivät kiinnostuksen ja Alpi kuuntelikin tarkkaavaisena erikoisia ääniä. Pelkäävältä Alpi ei kuitenkaan näyttänyt. Pääosin ilta meni rennosti kyljellään lattialla nukkuen. Kävimme myös pienellä pissilenkillä ulkona ja sieltä sisälle tullessa Alpi halusi kiivetä syliin sohvalle. Mami heltyi ja Alpi pääsi syliin. Ehkä se oli vain ovela ja käytti tilaisuuden hyväkseen, kun mie mietin, että pelkääkö se raketteja vai ei. Ei se edelleenkään näyttänyt pelkäävältä, vaan lähinnä tyytyväiseltä sylipaikastaan, silittelyistä ja rapsutteluista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti