Tuossa on kuva Alpin ensi hetkistä uudessa kodissa ja tutustumisesta miun kanssa. Kovin oli varovainen silloin, mutta ei ole enää. Ulkonakin on koko ajan uteliaampi, kulkee nenä kiinni maassa ja hyppii lumihankeenkin tieltä tai polulta. Tänään jäi lähes tulkoon mahastaan kiinni lumeen, kun eihän noilla töpöjaloilla vielä kovin syvältä ylös pääse. Istahteleminen kesken kävelyn taitaa myös olla vähenemään päin kun suuri maailma alkaa kiinnostaa pientä Alpia koko ajan vaan enemmän ja enemmän.
Alpin ulkonäkökin on muuttunut tuosta kuvasta. Pisamia on tullut lisää ja pää ja korvat ovat tummempia kuin selkä. Alpi ymmärtää jo aika hienosti, että ei ole soveliasta pissiä keskelle pihaa. Muutenkin Alpi on miun mielestä oppinut asioita hyvin, tosin se suu auki "hyökkäily" vaan jatkuu. Käsissä on kivasti naarmuja ja hampaanjälkiä. Odotellessa sitä aikaa kun niitä ei enää tule...
Tänään Alpilla oli myös pesupäivä. Tassuissa ja turkissa oli sanomalehtien mustetta ja haisi muutenkin painomusteelle. Pesu sinänsä ei herätä hirveitä riemun hetkiä, mutta Alpi on tilanteessa suunnilleen rauhallinen. Turkin kuivaaminen pyyhkeellä taitaa olla Alpista aika ihanaa, näyttää kovasti nauttivan siitä. Nyt on sitten iloinen ja puhdasturkkinen Alpi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti